Transrasvahapot ongelma Euroopassa - Suomen tilanne hyvä

Suomalaiset saavat transrasvoja 1-1,5 grammaa päivittäin, mikä on kansainvälisesti vähän. Valtaosassa Euroopan maita transrasvat ovat vähentyneet ilman lainsäädäntöä elintarviketeollisuuden vapaaehtoisin muutoksin.

terveys

Eurooppalaiset kuluttajat altistuvat yhä liian suurille määrille transrasvahappoja, vaikka tilanne onkin parantunut viime vuosina. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisissa elintarvikkeissa transrasvoja on kuitenkin vain vähän.

Transrasvahapot ovat vaarallisia, koska ne suurentavat sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Jo viiden gramman päiväannos nostaa sepelvaltimotaudin riskiä noin 20 prosenttia, aiemmat tutkimukset osoittavat. Transrasvahappoja syntyy kasvirasvojen teollisessa kovettamisessa, ja niitä on monissa pikaruoissa, esimerkiksi ranskalaisissa perunoissa, perunalastuissa, mikropopkornissa, kekseissä ja leivonnaisissa.

Julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin transrasvojen määrää 16 EU-maan elintarvikkeissa, jotka sisältävät transrasvahappoja ja joissa on vähintään 15 grammaa rasvaa sadassa grammassa tuotetta. Lopulta analyysi rajautui ranskalaisiin perunoihin, kananugetteihin, mikropopkorniin sekä kekseihin ja leivonnaisiin.

Analyysi osoitti transrasvahappojen vähentyneen Länsi-Euroopan maissa vuosina 2005–2009, mutta Itä-Euroopassa pitoisuudet olivat yhä suuria. Unkarissa, Puolassa ja Tsekin tasavallassa kookas annos kyseisiä elintarvikkeita sisälsi keskimäärin 10–20 grammaa transrasvahappoja, kun esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa ruokien pitoisuudet jäivät alle 2 grammaan.

Suomalaiset saavat päivittäin keskimäärin 1–1,5 grammaa transrasvoja, mikä on kansainvälisesti verrattuna vähän. On silti todennäköistä, että pikaruokaa ja valmisruokia paljon syövien saanti on huomattavasti suurempaa.

Valtaosassa Euroopan maita transrasvat ovat vähentyneet ilman lainsäädäntöä elintarviketeollisuuden vapaaehtoisin muutoksin. Tanska, Itävalta, Sveitsi ja Islanti ovat tällä hetkellä ainoat Euroopan maat, joissa laki rajoittaa ruokien transrasvat alle kahteen grammaan, mikä on myös osoittautunut tehokkaaksi. Lakien avulla transrasvojen saanti saataisiin pienemmäksi myös riskiryhmissä, jotka syövät paljon pika- ja valmisruokia.

Suomessa transrasvojen pieni määrä johtuu pitkälti siitä, että 1990-luvulla kotimainen margariiniteollisuus muutti kasvirasvojen kovettamismenetelmiä niin, ettei transrasvoja juurikaan muodostu. Myös muiden rasvaa sisältävien elintarvikkeiden transrasvahappopitoisuudet ovat vähentyneet.

Tutkimus julkaistiin BMJ Open -julkaisussa.

Lähteet: Uutispalvelu Duodecim