1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Suomen suurin elokuvafestivaali tarjoaa dopingia ja Mannerheimia

Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaali alkaa tänään. 25 vuotta täyttävä festivaali on vuosien aikana kasvanut pienten yleisöjen marginaalista Suomen suurimmaksi elokuvafestivaaliksi. Tänä vuonna maailman elokuvan kerma kohtaa ohjelmistossa suomalaiset skandaalit.

kulttuuri
Kuva elokuvasta Beasts of the Southern Wild.
Festivaalin avajaiselokuvana nähdään amerikkalainen Beasts of the Southern Wild. Palkittua riippumatonta elokuvatuotantoa on veikattu vahvaksi kilpailijaksi ensi vuoden Oscar-kisassa.Mary Cybulski / Helsinki International Film Festival

Helsingissä esitetään seuraavan kymmenen päivän aikana elokuvaa maailman kaikista kolkista. Festivaalin alla myös osa siellä esitettävistä suomalaisista elokuvista on kerännyt poikkeuksellisen paljon huomiota. Arto Halosen maastohiihdon dopingista kertova paljastusdokumentti ja Keniassa kuvattu Mannerheim-elokuva ovat olleet esillä lehdistössä poikkeuksellisen paljon.

On kuvaavaa, että tällaisen Manneheim-elokuvan tekee valtiollinen tv-yhtiö Yle eikä mikään sekopääkokoonpano

Festivaalijohtaja Pekka Lanerva ei ole yllättynyt siitä, että Suomessa syntyi kohu Suomen Marsalkasta. Elokuvan idea ei hänen mukaansa ole kuitenkaan poikkeuksellisen räikeä, kun sitä vertaa elokuvatuotantojen rohkeuteen esimerkiksi muualla Euroopassa.

- Mannerheimin suhteen närkästyksen määrä on ollut valtava ennen kuin elokuvaa on vielä nähtykään. Tällainen vähän räväkkä käsittelytapa on tervetullut Suomeen. Ilmapiiriä kuvaa ehkä se, että sen tekee valtiollinen tv-yhtiö Yle eikä mikään independent-tuotantoyhtiö tai muu sekopääkokoonpano, Lanerva toteaa.

- Tällaista asennetta olemme halunneet tuoda esiin koko festivaalin historian ajan, hän jatkaa.

Videotiskin alta parrasvaloihin

Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaali syntyi kulttuuriyhdistys Imagen piirissä. Perustajina olivat Pekka Lanervan lisäksi Eija Niskanen, Matti Paunio ja Mika Siltala.

- Alkuun festivaalin tavoite oli täysin egoistinen. Saimme tehtäväksi suunnitella elokuvatapahtuman, jonka aiheen ja sisällön saimme tyystin vapaasti rakentaa, Lanerva muistelee.

Haluamme tehdä tapahtumasta elokuvafaneille mahdollisimman turhauttavan ja raivostuttavan.

Rakkautta ja anarkiaa on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta isommaksi. Vuonna 1993 siitä tuli Suomen suurin elokuvafestivaali. Samana vuonna festivaalilla vieraili yksi sen historian nimekkäimmistä vieraista. Ohjaaja John Woo oli tuolloin kansainvälisen läpimurtonsa kynnyksellä.

- Hong Kong -elokuva miellettiin vielä silloin pelkäksi väkivaltaviihteeksi, jota myytiin videokaupoissa tiskin alta. Oli hienoa nähdä, että Woo, joka teki hyvin rajuja ja väkivaltaisia elokuvia oli itse vähän vanhempi, erittäin kohtelias ja humaani ihminen, jonka elokuvissa oli sanoma.

”Tehdään ensin, mietitään sitten”

Tuoreemmassa muistissa oleva suuri R&A-hetki oli islantilaisen Sigur Rós -yhtyeen yllätysesiintyminen vuonna 2007 yhtyeestä kertovan Heima-elokuvan esityksen yhteydessä.

- Reykjavikista ehdotettiin, että Sigur Rós voisi tehdä pienen akustisen keikan, jos vain haluamme. Totta kai halusimme. Kun puhelu loppui, aloimme miettiä, että miten me se oikein toteutetaan. Muutenkin olemme halunneet tehdä ensin ja miettiä vasta sitten, Lanerva sanoo.

Viime vuosina kävijämäärä on ylittänyt jo 50 000:en rajan, eikä enempään Lanervan mukaan enää edes pyritä. Jotkin asiat ovat kuitenkin pysyneet alusta asti samana.

- Siinä me ollaan oikeastaan jatkettu samoilla linjoilla, että näytetään edelleen niitä elokuvia, joista me itse tykätään.

Maailman ympäri kymmenessä päivässä

Tänä syksynä Helsingissä on tarjolla enemmän rakkautta ja anarkiaa kuin yhtenäkään aiempana vuonna. Festivaalijohtaja Pekka Lanerva mainitsee uusina panostuksina elokuva-alan toimijoille tarkoitetun Finnish Film Market -tapahtuman sekä yhteistyön pohjoismaiden neuvoston kanssa.

- Pohjoismaisia elokuvia tuodaan Suomeen hyvin satunnaisesti. Kun joku elokuva ei täällä menesty, seuraa vuoden tauko ennen kuin seuraavaa edes yritetään. Festivaalilla olemme kuitenkin huomanneet, että pohjoismainen elokuva kiinnostaa katsojia.

Tänä vuonna on kuitenkin pyritty välttämään maantieteellisiä painopisteitä. Sen sijaan ohjelmistossa on pyritty mahdollisimman laajaan ja monipuoliseen kattaukseen.

- Festivaalille on koottu elokuvia yli 50:stä maasta.Haluamme tehdä tapahtumasta elokuvafaneille mahdollisimman turhauttavan ja raivostuttavan. Aina kun valitsee jonkun elokuvan, tietää missaavansa jotakin muuta olennaista.

- Se on myös tietynlainen sairas nautinto, mitä tässä hommassa voi tuntea, Lanerva myhäilee.

Lue seuraavaksi