Talvivaaran lähijärvien puhdistaminen kestää vuosia

Viranomaiset ja kaivosyhtiö suunnittelevat järviveden keinotekoista sekoittamista pahimmin saastuneissa vesissä.

Kotimaa
Vedenalaista kuvaa järvestä.
Pertti Huotari / Yle

Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivoksen päästöt näkyvät Vuoksen vesistössä jo lähes Kuopiossa asti. Ely-keskuksen mukaan veden sulfaattipitoisuudet ovat nousseet kaikilla mittauspaikoilla kaivoksesta etelään Jännevirtaan asti. Tosin kauempana kaivoksesta vaikutukset ovat lieviä: esimerkiksi Jännevirrassa ja Vuotjärvessä pitoisuudet ovat edelleen noususta huolimatta normaalia järvivesitasoa.

Sateinen kesä on parantanut vedenlaatua nikkelikaivoksen saastuttamissa järvissä. Sotkamon ja Sonkajärven rajalla sijaitsevassa Laakajärvessä sulfaattipitoisuudet ovat pudonneet viime talvesta vähintään 45 prosenttia.

- Runsaat sateet ja vedenpinnan korkeus ovat parantaneet osaltaan vedenlaatua. Vesi on vaihtunut tehokkaasti ja siltä osin kesä on ollut helppo, Pohjois-Savon ely-keskuksen hydrobiologi Veli-Matti Vallinkoski sanoo.

Vesien saasteongelmaa helpottaa viranomaisten mukaan ennen kaikkea se, että Talvivaara on pystynyt vähentämään jätevesikuormitustaan.

Grafiikka Talvivaaran nikkelikaivoksen vesistövaikutuksista.
Talvivaaran vesistövaikutukset ulottuvat laajalle.Yle

Järvien keinotekoinen sekoittaminen harkinnassa

Talvivaaran lähimmissä järvissä tilanne ei ole helpottunut sateista eikä päästöjen vähenemisestä huolimatta. Kivijärvessä, Kalliojärvessä ja Salmisessa syvänteet ovat hapettomia ja osin elinkelvottomia. Ensi talvena viranomaiset ja kaivosyhtiö selvittävät mahdollisuutta pelastaa järvet koneellisesti.

Järven puhdistaminen kestää kauemmin kuin sen likaaminen

Unto Ritvanen

- Vesimassat sekoitetaan johtamalla pohjalla olevaa vettä pintaan tai puhdistetaan omalla puhdistamollaan. Kaikki vaihtoehdot ovat avoimina ja kaikista paras olisi se, että luonto hoitaisi sen itse, eikä ihmisten tarvitsisi mennä sorkkimaan väliin, Talvivaaran vastuuvalvoja Ilkka Haataja Kainuun ely-keskuksesta kertoo.

Pohjois-Savon ely-keskuksen hydrobiologi Veli-Matti Vallinkosken mielestä ennen järvien koneellista sekoittamista tulisi tutkia, kuinka paljon toimenpide huonontaa vedenlaatua Savon puolen vesistöissä. Hankkeen tarkempi aikataulu selvinnee vuoden 2013 huhtikuuhun mennessä.

- Järven puhdistaminen kestää kauemmin kuin sen likaaminen – se on yleinen lainalaisuus, pyörittelee Kainuun ely-keskuksen ylitarkastaja Unto Ritvanen.

Saasteiden vaikutus eliöihin on epäselvä

Jos alusvesi on hapeton, ainakin kalat joutuvat pakenemaan

Kimmo Virtanen

Sulfaatin lisäksi nikkelikaivoksesta on päässyt vesistöihin raskasmetalleja. Saasteiden vaikutus eläviin olentoihin on viranomaisille vielä epäselvä. Kainuun ely-keskuksen ylitarkastaja Kimmo Virtasen mukaan ennalta tiedetään vain, että yli 50 mg sulfaattia litrassa voi aiheuttaa haittaa herkimmille vesieliöille.

- Vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä, mutta selvää on, että jos alusvesi on hapeton, ainakin kalat joutuvat pakenemaan, Virtanen sanoo.

Myös kysymys siitä, ovatko jotkin Talvivaaran vesistövaikutukset pysyviä, on ympäristöviranomaisille mahdoton vastattava. Hydrobiologi Veli-Matti Vallinkoski uskoo, että ainakin Savon puolen vesistöistä liian sulfaatin kaltaiset ongelmat korjaantuvat ajallaan.

Oma kysymyksensä on Talvivaaran kaavailema suuri laajennus, joka enimmillään kolminkertaistaisi nikkelintuotannon Sotkamossa. Suuri osa tänäkin päivänä näkyvistä saasteista joutui vesistöön kaivoksen aloittaessa. Kaivoksen vastuuvalvoja Ilkka Haataja uskoo, että vuoden 2008 ongelmat eivät toistu laajennusta rakennettaessa.

- Kyllähän näistä ongelmista ollaan paljon paremmin perillä kuin aikaisemmin. Ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä ja uskon vahvasti, että arviointi osataan tehdä paremmin kuin ensimmäisessä vaiheessa ja arvioidut vaikutukset vastaavat todellisia, Haataja sanoo.

Talvivaaran laajennuksen YVA-selvitys julkaistaan vuodenvaihteen tienoilla.