Polttarittaret on räväkän rääväsuinen ja kyyninen

Regan, Gena, Katie ja Becky olivat parhaat kaverukset High Schoolissa. Tai oikeastaan vain kolme ensimmäistä oli kavereita ja ylipainoisen Beckyn annettiin olla mukana, jotta muilla olisi joku jota pilkata.

Muiden hämmästykseksi Becky on menossa naimisiin ja syystä tai toisesta hän pyytää kolme koulukaveriaan polttareihinsa. Polttarit ovat kuitenkin hieman liian laimeat irtoseksistä, viinasta ja huumeista pitävälle vauhtikolmikolle ja niin he jatkavat juhlimista pikkutunneille omin päin. Villiin yöhön kuuluu kohtaamisia niin entisten poikaystävien kuin uudempienkin miestuttavien kanssa. Mukana retkellä on myös morsiamen hääpuku, joka hääpäivän koittaessa, näyttää yhtä ränsistyneeltä kuin sitä mukanaan retuuttanut kolmikko. Krapulainen aamu kuitenkin neuvot keksii ja kaikki koetetaan kääntää kutakuinkin parhain päin.

Rääväsuisista ihmissuhdekomedioista on viime vuosina kasvanut ihan oma elokuvallinen alalajinsa. Lajityypin eittämättömiä johtajia ja ovat sellaiset elokuvat kuin Hangover ja Morsiusneidot. _Morsiusneitojen _tapaan kertoo tämä Lesley Headlandin oman näytelmänsä pohjalta kirjoittama ja ohjaama Polttarittaret naisten välisestä ystävyydestä. Siinä missä Morsiusneidot oli räväkän rääväsuinen ja hauska komedia on Polttarittaret räväkän rääväsuinen ja kyyninen elokuva. Tämä johtuu paljolti sen kolmesta päähenkilöstä, jotka ovat yksinkertaisesti ilkeitä narttuja. Tarinan myötä toki paljastuu, että narttumaisuuden takaa löytyy kolme elämäänsä pettynyttä naista, mutta ei heitä silti sympatiseeraamaan pysty.

Kovinkaan monia avoimen hauskoja hetkiä Polttarittarista ei tahdo löytyä. Elokuvan hauskin yksittäinen kohtaus tapahtuu lentokoneessa, jossa yksi juhliin matkalla olevista ilkeilijättäristä pitää vieressään istuvalle miehelle aivan poskettoman luennon suihinoton anatomiasta.

Enemmän kuin komedia, Polttarittaret on tutkielma kolmesta naisesta, joiden elämä ei ole mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Tämän ilkeän kolmikon polttariyönä kohtaamat kommellukset eivät kuitenkaan pahemmin naurata. Pikemminkin nauru juuttuu kurkkuun. Elokuvan lopussa tarina yritetään kääntää kepeäksi ystävyyden ylistykseksi. Loppu tuntuu pahasti päälle liimatulta ja tekee tästä muutenkin suunnastaan epävarmasta elokuvasta entistä sekavamman tuntuisen.