Skitsofreenikkoa ei pidä pelätä

Poliisi, joukko terveydenhoidon ammattilaisia ja muutama median edustaja sai perjantaina harvinaisen tilaisuuden asettua hetkeksi skitsofreenikon todellisuuteen, kun Finlandia-talon taakse parkkeerasi taudin oireita simuloiva rekka. Mielenterveysalan tapahtumassa paitsi koulutettiin viranomaisia niin juurittiin sairauteen liittyviä ennakkoluuloja ja pelkoja.

Kotimaa
Mies rannalla auringonlaskussa.
Yle

Skitsofreniarekan konttiin kipuavaa odottaa pelottava kokemus. Silmien edessä vilistävä video on kuin pelottavin kauhuelokuva kymmenellä kerrottuna, ympärillä pauhaa ahdistava äänitapetti, jossa sekoittuvat oudot puheet, sahaamisen ja kameran sulkijan äänet sekä kummallinen musiikki. Kasvoille puhalletaan ilmaa ja jalat tärisevät telineen päällä.

Skitsofreniarekka on matkustanut kymmenisen vuotta ympäri Eurooppaa avaamassa viranomaisille näkökulmaa siihen, millaista tautiin sairastuneen todellisuus on.Rekassa vierailevalle järkyttävä kokemus on ohi reilussa viidessä minuutissa, mutta vakavaa skitsofreniaa sairastavalle elämä voi olla pelottavaa jatkuvasti. Aistiharhat, etenkin äänet, ovat ahdistavia ja voimakkaita, eikä sairastunut voi tietää, mikä on totta ja mikä harhaa.

Joka sadas sairastuu

Suomeen rekan saatteli Mielenterveyden keskusliiton seminaari, jonka yksi pääteema oli skitsofrenia ja siihen liittyvät väärät käsitykset.

Suomalaisista skitsofreniaa sairastaa yli 50 000 ihmistä. Noin prosentti sairastuu tautiin jossain elämänsä vaiheessa joko lievänä tai vaikeaoireisen. Syy sairastumiseen voi olla geeneissä tai traumassa, eikä syytä voi selvittää yksittäisen ihmisen osalta. Sairastuneelle taakkana taakan päällä on sen tuoma stigma ja ennakkoluulot, kuvailee Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.

Skitsofreenikot eivät tee yhtään enempää väkivallantekoja kuin muut kansalaiset.

Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck

- Ihmisiä pelottaa, kun joku vaikka bussissa huutelee tai on oudosti omissa maailmoissaan. Luullaan, että tautiin liittyy esimerkiksi väkivaltaisuutta, mutta skitsofreenikot eivät tee yhtään enempää väkivallantekoja kuin muut kansalaiset.

Vastoin yleistä luuloa diagnoosi ei ole peruuttamaton. Kolmannes sairastuneista kuntoutuu niin, että pystyy vaikkapa käymään töissä ja elämään melko normaalia elämää. Olennaista on varhainen havaitseminen ja hoidon aloittaminen nopeasti, kuvailee Wahlbeck.

- Nyt viive ensimmäisistä oireista hoidon aloittamiseen on kaksi vuotta, tätä pitää kuroa umpeen. Oireita voi lievittää lääkkeillä, ahdistusta ja häpeää keskustelulla. Olennaista on se, että skitsofreenikko on edelleen yhteisön jäsen, on päivätoimintaa, ehkä jopa työtä, osallisuutta yhteiskuntaan. Laitoshoidossa hoitotulokset ovat usein huonompia kuin avohoidossa.

Kuntoutuksesta säästäminen maksaa paljon

Toinen keskeinen teema Finlandia-talon seminaarissa oli huoli nuorten kasvavista mielenterveysongelmista. Päivittäin Suomessa jää mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle neljä alle 30-vuotiasta. Eläkkeellä on yli 100 000 ihmistä mielenterveyden takia.

Se maksaa huikeita summia yhteiskunnalle ja aiheuttaa kohtuuttoman paljon inhimillistä kärsimystä, muistuttaa Mielenterveysseuran Wahlbeck.

- Tämä on järjetöntä inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tämä on ihmisten hukkakäyttöä.

Wahlbeckin mukaan keskeinen ongelma on se, että sosiaaliturva ja kuntoutusjärjestelmä eivät kohtaa.

- Työelämään on erittäin vaikea palata, kun on kerran ollut työkyvyttömyyseläkkeellä. Tutkitusti jokainen euro, joka investoidaan mielenterveystyöhön maksaa itsensä takaisin viisinkertaisesti. Nyt mielenterveysongelmat maksavat Suomelle kaksi miljardia vuodessa, eli 2-3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kannattaisi satsata.