Lisää betonia lähiöihin!

Kahden nuoren naisen helsinkiläisessä Jakomäen lähiössä käynnistämä projekti on poikinut laajan graffitinäyttelyn.

kulttuuri
Graffittitaiteilija Hende ja Lähiöprinsessa Tanja Drca maalaavat graffittia kankaalle Kiasman edessä.
Graffittitaiteilija Hende ja Lähiöprinsessa Tanja Drca maalasivat graffittia kankaalle Kiasman edessä 21. syyskuuta.Yle

Projekti XXX:n graffiti-näyttely avattiin tänään nykytaiteenmuseo Kiasmassa ja se levittäytyy ensi viikolla helsinkiläisiin nuorisotaloihin ympäri kaupunkia. Projekti on virittänyt keskustelun laillisten graffiti-seinien tarpeellisuudesta.

Laillisia seiniä on jälleen ilmestynyt kaupunkien keskustoihin, mutta maalaajien omat asuinalueet ovat jääneet paitsi. Jakomäessä kaksi nuorta naista päätti hankkia sellaisen itse. Jakomäessä asuvat Henna Liukkonen ja Tanja Drca nimittivät itsensä Lähiöprinsessoiksi ja ryhtyivät nuori-ohjaajien tuella viemään asiaa eteenpäin.

- Jakomäessä ei ole oikein mitään aluetta nuorille, ulkona on kenttiä ja muuta, mutta ne on harrastustoimintaan. Ainoa, mikä meillä on, on nuorisotalo, joka sekin on nyt remontissa.

Me halusimme tarttua toimeen. Halusimme myös nuorille nimenomaan mahdollisuuden harrastaa taidetta, kertoo Tanja Drca.

- Jakomäessä näkyy graffiteja, mutta niille ei ole mitään laillista paikkaa ja mietittiin, että olisi hyvä, että tulisi sellainen seinä, jonne niitä voisi ihan luvallisesti tehdä, säestää toinen Lähiöprinsessa Henna Liukkonen.

Aloite graffitiseinästä on sittemmin poikinut paljon hyvää koko alueelle ja heijastukset tuntuvat nyt myös laajemmalla. Nuoret ympäri Helsinkiä ovat maalanneet luvallisia graffiteja kankaille, jotka ripustetaan nuorisotalojen ulko - ja sisäseinille ensi viikolla. Jakomäen nuorisotalon remonttia on vauhditettu ja nyt Jakiksen nuorilla on tähtäimessä: "jouluksi kotiin".

Henna Liukkonen ja Tanja Drca.
Lähiöprinsessoiksi itsensä nimittäneet Henna Liukkonen (vas.) ja Tanja Drca ryhtyivät puuhaamaan laillisia graffittiseiniä lähiöihin.Yle

Stoppi Stop töhryille-kampanjalle

90-luvulla pääkaupungissa käynnistetty Stop töhryille-kampanja nolla toleransseineen teki nuorisotoimelle sekä graffiti- ja katutaiteelle paljon hallaa. Yksi teinipoikien suurimmista kiinnostuksenkohteista kriminalisoitiin, puhuttiin jengi- ja huumenuorista. Graffitikulttuuria Helsingissä tutkinut kaupunkisosiologi Mikko Helin pitää viestiä jopa propagandistisena.

- Graffitin harrastajat ovat täysin toisen laisia. Valtaosa työskentelee ihan normaalisti, opiskelee, toimii yrittäjinä, toimii taiteilijoina. Useat näistä henkilöistä, jotka ovat saaneet graffiteista kipinän visuaaliseen ammattiin, design-alalle. ovat tänä päivänä tosi kovia luovan alan ammattilaisia, kertoo Helin.

- Ja, jos ajattelee kaupunkitilaa tänä päivänä, niin kyllähän siellä on levinnyt vartiointi valvonta ja kontrollointi. Onkin esitetty väite, että nimenomaan tämä Stop töhryille-projekti tuotti osaltaan valvonnan ja kontrollin lisääntymisen julkisissa tiloissa.

Nyt osa 80-luvulla kasvaneesta graffajengistä on jopa päättävässä asemassa, kuten vaikkapa tämän näyttelyn suojelija kulttuuriministeri paavo Arhinmäki.

Jakomäki vielä odottaa seinäänsä, mutta projekti etenee. Tällä välin nuoret ovat maalanneet graffiteja välillä itsekseen, välillä konkareiden kanssa, kisälli-oppipoika asetelmassa, kankaille ja kelmuille. Graffitimaalarin unelma on kuitenkin tuntea spraymaalin puraisun aitoon betoniin. Lisää betonia lähiöön, maalattavaksi, kuuluu vaatimus!

Graffitin tulevaisuuteen voi tutustua maanantaista 24.9. lähtien seuraavilla helsinkiläisillä nuorisotaloilla: Jakomäki, Kallahti, Koskela, Lauttasaari, Malminkartano, Pasila, Pihlajisto, Pihlajamäki, Ruoholahti, Suutarila ja Tapulikaupunki.