Maan alla ei ole selvää rajaa

Kuinka syvälle ulottuu kiinteistöjen ja maa-alueiden raja, siitä ei ole tarkkoja säädöksiä. Metrimäärän sijasta rajan syvyydessä olennaista ovat kysymykset taloudellisesta hyödystä. Aihe on entistä ajankohtaisempi nyt, kun maalämmön suosio on kasvanut.

luonto
Maalämpöä porataan
Maalämpöä porataanYLE

Lisääntynyt maanalaisen parkkitilan rakentaminen sekä maalämmön suosion kasvu ovat nostaneet esille kysymykset kiinteistöjen rajojen syvyydestä.

- Aihettahan on varmaan pohdittu kautta aikojen ja Suomessa se on ollut esillä erityisesti Helsingin metron rakentamisen yhteydessä, maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Kuntaliitosta sanoo.

Sitä, kuinka syvälle ulottuu kiinteistön omistajan omistusoikeus, ei ole kuitenkaan tarkkaan määritelty. Kun maan alle rakennetaan, tärkeimmäksi ohjenuoraksi tulee taloudellinen hyöty, eli se rakennetaanko niin syvällä, että maanpäällisellä kiinteistöllä ei ole mahdollisuutta hyödyntää taloudellisesti tätä aluetta.

- Jos rakentaminen tapahtuu tällaisen ns. taloudellisen hyödyntämisen alapuolella, tällöin esimerkiksi julkisessa rakentamisessa ei ole korvausvelvollisuutta kiinteistönomistajalle. Tilanne on kuitenkin hyvin epäselvä niin omistamisen kuin taloudellisen hyödyntämisen ulottuvuuden osalta.

Ajankohtaiseksi aihe on noussut maalämmön suosion kasvun myötä. Lämpökaivo voidaan porata satojen metrien syvyyteen ja tällöin saatetaan mennä maanpäälliseen rajaan nähden toisen kiinteistön puolelle.

Muun muassa ympäristöministeriössä työstetään parhaillaan ohjeistusta, joka koskee nimenomaan lämpökaivojen sijoittelua. Usein kunnissa vaaditaan toimenpidelupa, jossa määritellään miten lähelle kiinteistön rajaa saa rakentaa, mutta yhteisiä pelisääntöjä ei ole.

- Voi olla, että metrimääräisiä säädöksiä on hankala asettaa, koska rakentamiseen vaikuttavat monet seikat kuten maaperä, maankäyttöinsinööri Matti Holopainen toteaa.