Metsähallitusta moititaan arvometsien hakkaamisesta

Luonto-Liiton ja Metsähallituksen välille on noussut kiistaa siitä, hakkaako Metsähallitus suojeluun soveltuvia arvometsiä.

Kuva: YLE / Ville Kinnunen

Luonto-Liitto arvostelee Metsähallitusta arvometsien hakkaamisesta.

Ympäristöjärjestö pitää ristiriitaisena sitä, että Metsähallitus kaataa metsää samalla, kun sen pitäisi laittaa lisää alueita suojeluun.

Metsähallituksen mukaan hakatuilla metsillä ei ole ollut erityistä lajistoarvoa.

Ainakin yhdessä kohteessa on hakattu ojittamatonta korpea, mikä on uhanalainen luontotyyppi.

Juho Kytömäki

Luonto-Liiton mukaan Metsähallitus on kaatanut ainakin Orivedellä, Kaavilla ja Viitasaarella valtion metsiä, jotka täyttävät Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaavan Metso-ohjelman kriteerit.

Luonto-Liiton metsäasiantuntija Juho Kytömäen mukaan hakkuun kohteeksi on joutunut muun muassa uhanalainen korpi.

- Ne ovat olleet lahopuustoisia kangasmetsiä ja ainakin yhdessä kohteessa on hakattu myös ojittamatonta korpea, mikä on uhanalainen luontotyyppi, Kytömäki sanoo.

Metsähallitus myöntää hakkuut, mutta pitää Luonto-Liiton syytöksiä ylimitoitettuina. Metsätalouden ympäristöpäällikön Antti Otsamon mukaan hakkuut tehdään suunnitelmallisesti ja kohteiden luontoarvot selvitetään etukäteen.

- Nämä kohteet on tarkastettu samaan tapaan ja todettu, että niissä ei ole vanhoja metsiä eikä erityisiä lajisto- tai luontoarvoja, Otsamo vastaa.

Syynä tulkintaerot?

Metsähallituksen mielestä erimielisyyttä aiheuttavat suojelukriteerien tulkintaerot. Esimerkiksi se, mitä Luonto-Liitto pitää vanhana metsänä voi olla valtion liikelaitoksen mukaan vielä nuorta.

Jos niistä tehtäisiin suojelukohteita, ne jäisivät erillisiksi saarekkeiksi.

Antti Otsamo

Luonto-Liitto ei paheksu ainoastaan hakkuita vaan myös Metsähallituksen laajamittaista maanmyyntiä. Ympäristöjärjestön mukaan luonnonsuojelun kehittäminen valtion mailla on kärsinyt myytyjen metsäpalstojen takia.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Metsähallituksen ja muiden julkisyhteisöjen on lisättävä suojelulistalle yhteensä 20 000 hehtaaria metsää.

Luonto-Liiton Kytömäki näkee tässä ristiriitaa.

- On erikoista, että samaan aikaan kun valtion metsille asetetaan suojelutavoitteita, niitä arvokkaita kohteita sitten hakataan ja jopa myydään, hän sanoo.

Metsähallituksen ympäristöpäällikön Antti Otsamon mukaan myynnin taustalla on muun muassa toiminnan järkeistäminen.

- Nämä ovat muusta maaomaisuudesta erillään olevia pienehköjä kohteita, joita myydään, koska niitä ei oikein taloudellisesti voi käyttää metsätalouteen. Jos niistä tehtäisiin suojelukohteita, ne jäisivät erillisiksi saarekkeiksi, Otsamo sanoo.