Suomen venäläiset vierastavat vaikuttamista

Venäjänkielisten osallistuminen politiikkaan Suomessa on vähäistä, eivätkä kuntavaalit heitä juuri innosta. Lähtömaissa ei monillekaan syntynyt uskoa vaikuttamiseen.

politiikka
Mari Kiviniemi, Ella Lazareva ja Hannele Muilu keskustan kuntavaalien vaalivalvojaisissa vuonna 2008.
Keskustan Ella Lazareva osoitti kuntavaalien vaalivalvojaisissa vuonna 2008, kuinka tv-haastatteluun voi osallistua täysipainoisesti sanomatta sanaakaan. Yle

Venäjänkieliset ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä. Heitä on Suomessa ainakin 60 000. Politiikassa heitä ei kuitenkaan juuri näy.

Kaikista maahanmuuttajista joka viides äänesti viime kuntavaaleissa. Venäjänkielisten into saattaa olla vieläkin vähäisempää.

Varsinkin Neuvostoliitossa eläneet vierastavat kansalaisvaikuttamista. Suomen Venäjänkielisten yhdistysten liiton FAROn toiminnanjohtaja Petr Potchinchtchikov lisää, että venäjänkieliset eivät ole lainkaan yhtenäinen joukko.

- Venäjänkieliset ovat ehkä heterogeenisin ryhmä Suomessa. On vaikea löytää sellaista agendaa, jonka taakse kaikki venäjänkieliset asettuisivat. Sen ovat huomanneet melkein kaikki, jotka yrittävät puolustaa venäjänkielisten asioita. Sellaisia asioita on vaikea hahmottaa ja kasata yhteen.

Venäläisyys rikastuttaa

On kuitenkin ehdokkaita, jotka sitkeästi yrittävät koota venäläistaustaisia yhteen. Juri Kurhinen pyrkii Helsingin valtuustoon kristillisdemokraattien listoilta kolmatta kertaa. Kurhinen saapui perheineen Petroskoista Suomeen parikymmentä vuotta sitten.

- Haluaisin että, venäjää puhuvat maahanmuuttajat voisivat olla aktiivisempia ja kytkeytyä Suomen politiikkaan. Iso osa venäjänkielisistä on eristettynä Suomen yhdyskunnasta.

Myös Nina Castén muutti pienenä perheensä mukana Petroskoista Suomeen 1990-luvulla. Hän on käynyt koulunsa Suomessa, mistä kimpoaa halua vaikuttaa opetukseen.

- Koulun pitäisi huomioida monikulttuuritaustaiset oppilaat. Mielestäni sitä ei ole vielä tapahtunut. Opettajien pitäisi saada paljon enemmän kulttuurienvälisyyden kompetensseja, Castén sanoo.

Hän pyrkii Helsingin valtuustoon ensimmäistä kertaa. Hän kertoo seuranneensa politiikkaa pari vuotta.

- Venäläisyys on mauste, joka rikastuttaa minua persoonana ja toivon mukaan sitä antia, mitä voin tälle yhteiskunnalle tarjota, Castén sanoo.

Hänen mielestään syy venäläisten passiivisuuteen on taustassa ja kokemuksissa. Neuvostoliitossa ihmiset eivät tottuneet demokratiaan ja äänestämiseen.

- Ajatus, että asiat ovat kiinni minusta, on uusi venäläistaustaiselle.