Kuntatalouden tuntijat: Kuntien itse keksittävä tulorahoituksensa

Kuntien menot kasvavat tuloja nopeammin. Kunnat selviävät, jos ne toimivat tehokkaasti ja innovatiivisesti. Paikallistaloudet on saatava elinvoimaisiksi. Näin luonnehtivat kunnallistalouden ja -politiikan asiantuntijat sekä kaupunginjohtajat tulevien kuntavaalien tärkeimpiä teemoja.

Kuntavaalit 2012
Kuntavaakunoita seinällä
YLE

Ylen aamu-tv esitti 14:lle johtamisen ja talouden tuntijalle kysymyksen: mikä on uusien valtuutettujen merkittävin tehtävä?

- Menot pyrkivät kasvamaan tuloja nopeammin. Useilla kunnilla on kolme vaihtoehtoa: tehostettava eri tavoin toimintaa, laskettava palvelutasoa tai saatava lisää tuloja, sanoo emeritusprofessori Pentti Meklin.

Yliopistonlehtori Ari-Veikko Anttiroikon mukaan innovatiivisuus – kyky radikaaliin uudistumiseen – voisi mahdollistaa sen ihmeen, että vähemmillä kuntatalouden resursseilla saadaan enemmän aikaan.

Professori Jarmo Vakkurin mukaan kuntien on keskityttävä pitkän aikavälin tulorahoitukseen, professori Lasse Oulasvirran mielestä kuntapalvelujen kilpailukykyyn.

Kuntien yhdistyminen lisäisi kilpailua

Professori Hannu Laurilan mukaan kuntauudistus ajaa kunnat kovenevaan kilpailuun liikkuvista yrityksistä ja asukkaista.

- Kuntapalvelujen kustannusten sijaan pitäisi miettiä kuntien vaikutusmahdollisuuksia ja keinoja paikallistaloudellisen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi.

Valtion kuntapolitiikassa kuntien tehtäviä lisätään ja samalla valtionosuuksia leikataan. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan tässä on oltava tarkkana.

- Äänestäjien kannattaa huomioida mitkä ovat eri puolueiden vaihtoehdot kansallisesti kuntien tulojen ja tehtävien tasapainottamiseen.

Kietäväisen mielestä kuntien kannalta on ratkaisevaa luoda rakenteet, joissa palvelut järjestyvät kuntien yhteistyöllä tuloksekkaasti ja tehokkaasti.

Kaupunginjohtajat kuntavaaleista: talous, talous, talous

Ylen aamu-tv kysymykseen kuntien tulevista haasteista vastasivat myös viiden suuren kaupungin nokkamiehet. Kaupunginjohtajien vastauksissa toistui yksi ja sama sana: talous.

  • Kaupungin haasteet liittyvät talouteen ja vanhusten palveluiden järjestämiseen, arvioi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok.).

Talous tasapainoon, toteavat myös Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson (kok.) ja Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) ja Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki.

Tampereen pormestarin Timo P. Niemisen (kok.) mukaan työttömyyden kasvu on estettävä.

- Siihen auttaa esimerkiksi yksityisten investointien vauhdittaminen. Ei voida puhua pelkästään palvelujen parantamisesta, jos samalla ei puhuta tulorahoituksesta. Kuntataloudet kiristyvät, koska velkaantuva valtio jättää kunnille entistä enemmän maksettavaa.

Professori Anne Hailan mukaan pääkaupunkiseudulla uusien valtuutettujen tärkein haaste on maa- ja asuntopolitiikka.

Puoluejohtajat pois kuntavaalikeskusteluista

Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että puoluejohtajien rooli korostuu liikaa kunnallisvaalidebateissa.

- Kunnallinen itsehallinto on tietyin tavoin valtiosta erillinen, muistuttaa emeritusprofessori Aimo Ryynänen.

- Puolueiden linjaukset täytyy sovittaa paikallistasolla ja painotukset eri tavoin eri kunnissa. Olisi jopa parempi, että puoluejohtajat ja -sihteerit pitäisivät itsensä erossa kunnallisvaalikeskusteluista.

Myös tutkija Eeva Luhtakallion mielestä suuri osa valtakunnan poliitikoista kerää puolueelleen ääniä myös kunnallisvaaleissa. Seurauksena on se, että vaalikeskusteluun sotketaan eurokriisiä ja valtakunnan tason teemoja.

Kuntakohtaiset voimavarat käyttöön

Kuntavaaleissa on tärkeää päätöksenteon ja tarpeiden kuntakohtaisuus. Paikallisuutta korostavat yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, professorit Arto Haveri ja Jarmo Vakkuri

- Tulevien suurten kuntien sisäinen hallinto on saatava kansalaislähtöisemmäksi, arvioi professori Krister Ståhlberg.

Kuntalaislähtöisyys ei ole itsestäänselvää. Eeva Luhtakallion mukaan tutkimuksissa on pitkään raportoitu suomalaisten kuntien demokratiavajeesta. Hänen mielestä kuntalaisten demokraattista osallistumista pitäisi vahvistaa esimerkiksi kansalaisjuryillä ja osallistuvalla budjetoinnilla.

Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento vaatii uusia valtuutettuja varmistamaan sen, että lakisääteiset kuntapalvelut ovat kaikkien kuntalaisten saatavilla. Airaksinen sen sijaan sanoo, ettei pidä rajautua palveluihin, joiden järjestäminen on kuntien vastuulla, mutta jotka ovat valtion sääntelemiä ja erityislainsäädännön määrittelemiä.

- Tulisi pikemminkin keskustella asioista, joihin kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa. Näitä ovat arjen sujuvuus, osallistuminen, turvallisuus, kunnan kulttuuri, elinvoima ja ympäristö. Kunnan elinvoimaisuus vaatii omien voimavarojen hyödyntämistä ja paikallistalouden virkistämistä.

Professori Pertti Ahosen mukaan kuntien tärkein tehtävä on syrjäytymisen pysäyttäminen.

- Kun syrjäytyminen ehkäistään, ei tarvitse vaatia koppalakkiturvallisuutta. Jos jälkimmäiseen turvaudutaan, on tavallaan jo liian myöhäistä.