Hyppää sisältöön

Maaseudullekin saa palveluja - keskittäminen ei ole ainoa tie

Osuuskunnat ovat palaamassa kylien palveluiden järjestämiseen. Maaseudullekin saadaan palveluja, jos yhdistetään palkallinen työ ja vapaaehtoistyö.

Kuva: Hanne Kinnunen / Yle

Palveluiden järjestäminen maaseudulla on tällä hetkellä kuuma peruna. Ei ihme, että Kuntaliittokin on ottanut kärkihankkeekseen Kainuussa toteutettavan hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää miten maaseudun palvelut voitaisiin toteuttaa.

Palvelukeskukset maaseutualueille -hanke on pystynyt osoittamaan, että syrjemmässäkin voi palveluita järjestää, jopa kustannustehokkaasti.

- Palvelujen tuottamisessa pitää ymmärtää se, että kuntakeskusten ja taajamien toimintakulttuuri on hyvin erilaista kuin maaseudulla. Maaseudulla on totuttu yhteisölliseen vastuuseen, yhteisölliseen toimintaan, vähän vaatimattomampiinkin asuintapoihin. Ei tarvita jokaiselle liikuntalajille ja kulttuurille omaa luukkua, sanoo projektipäällikkö Veli-Matti Karppinen.

Palvelukeskukset maaseutualueille -hankkeessa on mukana kolme aluetta Kainuusta: Hyrynsalmen Moisiovaara, Suomussalmen Ruhtinansalmi ja Sotkamon Tipasoja ympäröivine kylineen. Alueiden asukkaat ovat saaneet itse kertoa, mitä palveluja kylille tarvittaisiin.

Osuuskunnat tarjoavat työtä ja palveluja

Syrjäinen Ruhtinansalmi sijaitsee jopa 70 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Ruhtinansalmelle on perustettu hankkeen innostamana työosuuskunta, josta alueen asukkaat voivat tilata esimerkiksi siivous-, kylätalkkari- ja ruokahuoltopalveluja. Moisiovaaralla taas aiotaan perustaa kertaalleen lakkautettu kauppa uudestaan osuuskunnan turvin.

Hankkeen kannalta olennaista on se, että osuuskunta saadaan liiketoiminnallisesti kannattavaksi, koska vain siten hanke voi jäädä elämään.

Ruhtinansalmen vasta remontoitu kylätalo Kuva: Hanne Kinnunen / Yle

- Siihen me keskitämme paljon energiaa, joka tarkoittaa sitä, että kokeilukylien osuuskunnat eivät tuota pelkästään kyläpalveluja, vaan ne tuottavat paljon laaja-alaisemmin, että saamme sen toimimaan liiketoiminnallisesti kannattavasti, sanoo Karppinen.

Osuuskunnat ovat ajatuksena vanhoja, joten pyörää ei olla keksimässä uudelleen. 1900-luvun alkupuolella Suomessa perustettiin osuuskuntana esimerkiksi kauppoja, puhelinosuuskuntia, sähköosuuskuntia ja sonniosuuskuntia.

- Kyllähän tässä ympyrä sulkeutuu. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, että eihän meillä koskaan ole ollut niin paljon rahaa yhteiskunnassa kuin nyt, mutta siitä huolimatta meidän pitää lähteä hakemaan oppia historiasta, että saadaan palveluja, totetaa Palvelukeskukset maaseutualueille -hankkeen projektipäällikkö Veli-Matti Karppinen.

Valokuidun hyödyntäminen on tärkeää

Osa palveluista tuotetaan jo nyt maaseudulle nopean internet-yhteyden avulla. Suomussalmen Ruhtinansalmella valokuituyhteydestä on nautittu jo jonkin aikaa, Hyrynsalmen Moisiovaaraan yhteys kytketään viimeistään tämän vuoden marraskuussa.

- Virtuaalinen maailma ei ole korvaava vain täydentävä. Sillä pystytään tuomaan palveluja taloudellisesti, sanoo Veli-Matti Karppinen. 

Eihän meillä koskaan ole ollut niin paljon rahaa yhteiskunnassa kuin nyt, mutta siitä huolimatta meidän pitää lähteä hakemaan oppia historiasta, että saadaan palveluja.

Veli-Matti Karppinen

Moisiovaaralla odotetaan jo parempaa yhteyttä, koska se mahdollistaisi työnteon paremmin sekä kylien asukkaille että mökkiläisille.

- Valokuidun kanssa päästään vaikka lääkärihommiin.

Lääkäri pystyy valokuidun kautta kuuntelemaan sydänäänet vaikka Oulusta, mutta ilmaa pitkin ei pysty, toteaa Moisiovaaralla asuva Kai Takila.