Kullervo – kuulu, kirottu kyntöpeli

Ensimmäisen suomalaisen moottorivetäjän, siis traktorin, taival oli kivistä kyntämistä. Vesipetojen sukua ollut Kullervo oli kuin kala kuivalla maalla. Kuumana kävivät sekä kone että isäntä.

Kotimaa
Kullervo oli ensimmäinen suomalaisvalmisteinen traktori.
Kimmo Gustafsson / Yle

Suomen ensimmäisen traktorin syntyhistoria sijoittuu Turkuun, liki vuosisadan taakse.

Yksi tuolloisen Suomen suurruhtinaskunnan tunnetuimmista konepajoista päätti vallata markkinat nykyaikaisella moottorivetäjällään, kuten laitetta tuolloin kutsuttiin.

Kullervo-pyörätraktorin taru on kuitenkin karua kuultavaa.

Historia asettui poikkiteloin

Turun Rauta- ja Vaunuteollisuuden vuonna 1916 käynnistämä hanke oli kunnianhimoinen.

– Siinä tehtiin pioneerityötä. Suomessa ei koskaan aikaisemmin ollut vastaavaa hienoa, teknistä laitetta yritetty valmistaa ja siinä oli monenlaisia ongelmia, kertoo maatalousmuseo Saran kokoelmapäällikkö Juha Hirvilammi.

Käyttäjät valittivat, että kun 15 minuuttia ajaa, niin täytyy jäähdytellä. Siinä ei paljoa ehdi pellolla tehdä.

Juha Hirvilammi

Kantoja oli kaskessa sekä suunnittelupöydällä että koneen saamisessa tuotantoon, eivätkä maailman mullistuksetkaan olleet Kullervolle myötäsukaisia.

– Tarkoituksena oli valloittaa sen aikaiset kotimarkkinat, mikä tuolloin tarkoitti tietysti Venäjän markkinoita. Kun tuotanto lopulta saatiin käyntiin 1919, oli tilanne Venäjällä tunnetusti jo aivan toisenlainen, eikä Kullervoa voitu sinne enää myydä.

Kotimaan ohella muutamia kymmeniä traktoreita saatiin sentään kaupaksi Baltian maihin ja Puolaan. Koko projekti haudattiin konkurssin uhatessa 1923, mutta ainakin Hankkijan tiedetään myyneen Kullervoja vielä pari vuotta myöhemmin.

Käyttökelvoton kuumakalle

Kullervo oli ensimmäinen suomalaisvalmisteinen traktori.
Kimmo Gustafsson / Yle

Gustav Woldemar Wreden suunnittelema Kullervo oli monessa mielessä teknisesti edistyksellinen, jopa aikaansa edellä oleva maatalouskone, ja tehokaskin vielä.

Ikävä kyllä se oli likipitäen käyttökelvoton.

– Kun Rauta- ja Vaunuteollisuus oli melko suuri venemoottorien valmistaja, annettiin suunnittelijalle ehdottomaksi vaatimukseksi, että Kullervossa täytyy käyttää jo valmiiksi tuotannossa olevaa Troy-venemoottoria. Se oli kyllä riittävän tehokas, mutta kuivalla maalla ei oikein venemoottorin jäähdytys toiminut, hymähtää Juha Hirvilammi.

Höyryä tuprusi niin traktorin syylarista kuin isännän korvistakin.

– Kullervot kärsivät jäähdytysongelmista ja ne saivat hyvin epäluotettavan maineen. Käyttäjät valittivat, että kun 15 minuuttia ajaa, niin täytyy jäähdytellä. Siinä ei paljoa ehdi pellolla tehdä, puoli päivää pitäisi vähintään päästä ilman suurempia korjauksia, mutta se ei oikein Kullervolla onnistunut…

Epäonninen edelläkävijä

Markku Lyhty on nyt kokoamassa – toivon mukaan – maailman ainoaa toimivaa Kullervo-traktoria!

Juha Hirvilammi

Koneen keittämisen myötä haihtuivat teknisestä edistyksellisyydestä saatavat hyödyt höyrynä ilmaan.

– Suuri ja tehokas se kyllä oli. Kullervon perään voitiin laittaa kolmekin äestä, kun sen aikaisen tavallisen traktorin perään sai yhden. Siltikin työteho jäi aika vaatimattomaksi, surkuttelee Hirvilammi.

Muuten Kullervo olisikin ollut kelpo peli markkinoille, joilla tarjonta oli riemunkirjavaa aina puurunkoisista vain edestä vetäviin traktoreihin.

– Aikanaan se oli ehdottoman nykyaikainen laite! Siinä oli monia sellaisia piirteitä, jotka sittemmin kehityksen myötä ovat osoittautuneet aivan oikeiksi ratkaisuiksi. Esimerkiksi se, että moottorin alaosa muodostaa osan runkoa, ja vetävät takapyörät eivät olleet siihen maailman aikaan lainkaan kirkossa kuulutettu asia. Kullervon tekniset ratkaisut olivat hyvin samantapaisia kuin tämän päivän traktoreissa, se oli omana aikaan myös tiennäyttäjä.

Ylösnousemus haudan kätköistä

Kolmesta jäljellä olevasta Kullervosta yksi on löytänyt tiensä Loimaalle, maatalousmuseo Sarkaan. Kohtuullisen hyväkuntoinen Kullervo on lainassa Tampereelta.

– Meidän Kullervomme on ollut museossa jo vuodesta 1928, silloin sen moottori meni rikki lopullisesti. Se oli ostettu 1919 Liuksialan kartanoon, Kangasalle, ja lukuisten moottoririkkojen jälkeen se pantiin kartanon omaan maatalousmuseoon. Sieltä se on edelleen kulkeutunut Tampereen museoiden kokoelmiin ja tänne Loimaalle, valottaa kokoelmapäällikkö Juha Hirvilammi.

Toinen säilyneistä Kullervoista on Mustialassa, ja sen kolmannen tarina onkin kaikkein mielenkiintoisin!

Huhuja yhden Kullervon loppusijoituspaikasta kantautui äänekoskelaisen traktorikeräilijä Markku Lyhdyn korviin. Hän on koonnut Kullervoa osista, joista valtaosa on löytynyt Pohjois-Karjalasta.

– Valtimon pitäjässä erään isäntämiehen Kullervo-traktori tahtoi aina olla vähän rikki, ja naapurit sitä naureskelivat. Kun isäntä tähän lopulta hermostui, hän purki Kullervon osiin, hautasi ne maakuoppaan ja pani maata päälle. Siihen loppui naapurien naureskelu, kertoo Juha Hirvilammi.

Työkaveriltaan tarinan kuullut Markku Lyhty lähti Keski-Suomesta paikan päälle Pohjois-Karjalaan Kullervon osia etsimään.

– Yhtenä kauniina kesäpäivänä hän ne metallinpaljastimella löysi ja kaivoi esiin. Lisäksi hän on haalinut osia eri puolilta maata, mm. Tervolasta, Rovaniemen eteläpuolelta. Niistä Markku Lyhty on nyt kokoamassa – toivon mukaan – maailman ainoaa toimivaa Kullervo-traktoria!