Kaivokset kiilaamassa kärkeen vesistöjen kuormittajina

Suomen suurimpien vesistöjen kuormittajien listat saattavat mennä tulevina vuosina uusiksi, jos kaivoksia perustetaan lisää. Tällöin myös kaivosten merkitys vesistöjen kuormittajana kasvaa. Tutkijan mukaan jätevedenpuhdistuksen tehokkuus jää jo nykyisin teollisuudessa pimentoon.

Kotimaa
Avolouhos Raahen kultakaivoksessa 28. toukokuuta 2012.
Markku Ruottinen / Lehtikuva

Suomen ympäristökeskus on listannut suurimmat vesistöjen pistekuormittajat, ja joukossa vuorottelevat kaupunkien jätevedenpuhdistamot ja erilaiset tuotantolaitokset, varsinkin metsäteollisuudesta. Suurimpien kuormittajien listat voivat kuitenkin mennä uusiksi, jos ja kun kaivoksia tulee Suomeen lisää. Viime vuosina kaivoksia ei ole ollut ainakaan suurimpien kuormittajien joukossa.

- Kaivostoiminnan suhteellinen merkitys erityisesti metallikuormituksen aiheuttajana tulee kasvamaan, se on selvä, Suomen ympäristökeskuksen yksikönpäällikkö Kimmo Silvo ennustaa.

Myös vesistöjä rehevöittäviä ravinnepäästöjä pitäisi yhä vähentää, mutta tutkija arvostelee, että taakka jakautuu nykyisin epätasaisesti. Ainakin maatalous pääsee liian helpolla.

- Meillä ei kohdisteta vähennysvelvoitteita sillä tavalla, joka tuottaisi suurimman parannuksen ympäristön tilaan uhratulla rahalla, toteaa ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Taloustieteilijän mukaan nykyisin voi olla kuitenkin vaikea arvioida, missä puhdistuksen parantaminen on kannattavinta. Ollikaisen mukaan yhtenä syynä on se, että teollisuus kertoo vain, kuinka paljon laitokset kuormittavat, mutta ei sitä, miten tehokkaasti ne puhdistavat jätevesiä ja mitä se maksaa.

- Se on sellainen asia, johon tutkijat eivät ole oikeastaan missään vaiheessa päässeet kiinni, ja johon nyt kun suojelua tehostetaan, olisi tärkeää päästä kiinni, professori Markku Ollikainen kertoo.