Mustikka hupenee metsistä

Viimeisemmän 50 vuoden aikana lähes puolet mustikkapinta-alasta on hävinnyt metsistä. Syynä ovat aukkohakkuut, joiden jäljiltä metsä jää myllätyksi ja varvusto häviää.

Kotimaa
Mustikkaa
Mari Siltanen / Yle

Suomessa on toki mustikkaa, jonka määrää satokausi vaihtelee. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että pinta-ala, jolla mustikka esiintyy, on pienentynyt, sanoo siurolainen ympäristö- ja luontoaktiivi Kaija Helle.

Vielä 1950-luvulla mustikan peittävyys pinta-alasta oli 15 - 20 prosenttia. Nyt se on enää kahdeksan prosenttia.

Aukkohakkuiden ongelma mustikan näkökulmasta on se, että hakkuiden jälkeen paikalle kasvaa nopeita pioneerikasveja, kuten heinää ja maitohorsmaa. Mustikka ei ehdi mukaan kilpailuun elintilasta.

Eikä apua ole siitäkään, että mustikka on sitkeä varpukasvi.

- Mustikalla on maavarsi, jolla se leviää. Kun se rikkoutuu, mustikka ei pääse leviämään. Se on hyvin hidas leviäjä, Helle muistuttaa.

Mustikan paluu metsään kestää useita kymmeniä vuosia. Voi käydä niinkin, että mustikka ei koskaan virkoa.

Poimintahakkuu avohakkuiden tilalle

Kaija Helle on optimisti ja toivoo, että metsänkäsittelyyn tulee muutoksia, jossa avohakkuiden riskit otetaan todesta. Muutos vaatii kuitenkin asian ottamista huomioon maa-ja metsätalousministeriötä myöden.

Sehän on ihan kamalaa, että sata vuotta tai toista sataa vuotta kasvavaa metsää käsitellään niin kuin viljapeltoa.

Kaija Helle

- Sehän on ihan kamalaa, että sata vuotta tai toista sataa vuotta kasvavaa metsää käsitellään niin kuin viljapeltoa tai puupeltoa.

Toki luonnossa on tapahtunut muutoksia omastakin takaa aikojen saatossa, esimerkiksi metsäpaloja. Ne eivät kuitenkaan ole tuhonneet mustikkaa niin kuin ihmisen toiminta.

Kaija Helteellä onkin viesti metsänomistajille.

- Suojelkaa metsänne. Antakaa sen kehittyä omassa rauhassa. Sitä ei tarvitse hoitaa ollenkaan. Metsä osaa itse hoitaa itsensä.

- Jos siitä haluaa hyötyä taloudelliseti, mikä monille on aika tärkeää, sitten voi suorittaa poimintahakkuuta niin kuin ennen tehtiin. Otetaan puu sieltä, toinen täältä niin, että sinne jää aina uutta kasvamaan ja uutta ja nuorta puustoa tilalle. Samalla säilyy metsäkasvillisuus ja mustikat.

Rahaa voi saada myös kaatamatta yhtäkään puuta, kun suojelee metsänsä Metso-ohjelman kautta, Kaija Helle kannustaa.