Moni kuntapäättäjä on itse kunnalla töissä

Kunnanvaltuustojen jäsenistä lähes neljännes on töissä kunnissa, kunnanhallituksissa vielä useampi. Etenkin kunnanhallituksessa toimivilla voi tulla jääviysongelmia kunnan asioita käsiteltäessä.

Kotimaa
Grafiikka hallituksen jäsenten työnantajasektorista.
Yle Uutisgrafiikka

Moni kunnan asioista päättävä päättää samalla oman työnantajansa tekemisistä. Kunnanvaltuustojen jäsenistä lähes neljännes nimittäin työskentelee kunnissa. Kunnanhallituksissa heitä on vielä enemmän.

Määrä on pysynyt valtuustoissa ja hallituksissa parin viime vaalikauden ajan lähes samoissa lukemissa.

- Tällä kaudella kuntasektorin edustajia valtuustoissa on noin 23 prosenttia ja hallituksissa hiukan enemmän, sanoo Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta.

Valtuustojen ja hallitusten jäsenistä vajaa 15 prosenttia on oman kunnan palveluksessa, lisäksi ollaan töissä kuntayhtymissä ja kunnan liikelaitoksissa sekä naapurikunnissa.

Valtiolla on töissä valtuutetuista ja hallitusten jäsenistä lähes sama määrä. Kunnanhallitusten puheenjohtajista 15 prosenttia tulee kuntasektorilta, valtuustojen puheenjohtajista vielä useampi. Tyypillinen valtuutettu on sairaanhoitaja tai opettaja.

Kuntapuolue on suurin puolue

Kuntaliiton Majoinen myöntää, että kunnan palveluksessa olevien määrä on niin suuri, että voidaan puhua jonkinlaisesta kuntapuolueesta.

- Se on tietysti yksi mahdollinen, erityisesti kun ollaan tekemässä talouden tasapainotusta ja joudutaan palveluja priorisoimaan.

Myös hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää kunnan omien työntekijöiden määriä valtuustoissa ja hallituksissa melko suurina.

- Yhtenä ongelmana epäilemättä on se, että kunnan palkkalistoilla olevat henkilöt saattavat olla kiinnostuneita tekemään sellaisia päätöksiä, jotka ovat omiaan säilyttämään oman asemansa, oli sitten kyse kunnan viroista tai tehtävistä tai kunnan omien laitosten säilyttämisestä.

- Siinä voi tulla jääviyskysymyksiä ja jos ei nyt sitten ihan suoranainen esteellisyys ole kyseessä, niin kotiinpäin vetämisen maku voi tulla kysymykseen, Mäenpää huomauttaa.

Valta-vastuu-suhde uhkaa vääristyä

Kunnallisoikeuden emeritusprofessorin Aimo Ryynäsen mukaan hankaluuksia tulee työssä esimiehen ja alaisen välisissä suhteissa, palveluiden uudistamisessa ja organisaatio-uudistuksissa.

- Pidän suurimpana ongelmana valta ja vastuu -suhteiden vääristymistä. Kunnanhallitus on kunnan keskeisimmän viranhaltijan esimiesorgaani, ja jos siellä istuvat kunnanjohtajan alaiset, kyllähän se silloin aika erikoinen asetelma on, arvioi Aimo Ryynänen.

Hyvä veli -järjestelmiä on vasta viime vuosina nostettu esiin kunnallispolitiikassa. Aikaisempina vuosikymmeninä kunnanhallituksissa ja -valtuustoissa saattoi istua pankkiireja ja rakennusliikkeiden edustajia. Nyt sidonnaisuudet eivät ole yhtä suoria ja ne tulisi ilmoittaa etukäteen.

- Päätöksenteon pitäisi olla objektiivista ja myös näyttää siltä, sanoo Ryynänen.