Hitlerin synnyinkodista päänsärky Braunaun kaupunginjohdolle

Kaupungissa kiistellään, pitäisikö talosta tehdä natsien julmuuksista kertova muistopaikka, vai muuttaa se normaaliksi asuinrakennukseksi. Pelkona on, että asunnot houkuttaisivat kaupunkiin Hitlerin ihailijoita.

Ulkomaat
Päiväämätön kuva Hitlerin synnyinkodista Braunaun kaupungissa Itävallassa.
Rubra / EPA

Itävaltalaiselle Braunaun kaupungille on noussut ongelmaksi, mitä tehdä Adolf Hitlerin syntymäkodille. Normaalisti talo olisi arvorakennus, mutta synkän historiansa vuoksi sille on vaikea löytää sopivaa käyttöä.

Itävallan sisäministeriö on vuokrannut talon 1970-luvulta lähtien sen omistajalta, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Ministeriö päättää talon käytöstä yhdessä kaupungin kanssa ja on pitänyt tarkoin huolen siitä, ettei taloa vuokrata Hitlerin ihailijoille.

Viimeksi rakennusta käytettiin vammaisten työpajana, mitä jotkut pitivät hyvityksenä siitä, että natsihallinto surmasi kymmeniä tuhansia vammaisia. Talo jäi kuitenkin tyhjilleen, kun vuokralainen muutti viime vuonna nykyaikaisempiin tiloihin.

Nyt Braunaun kaupunginjohto on yrittänyt sopia talolle sopivan uuden käyttötarkoituksen. Esillä on ollut talon muuttaminen natsien julmuuksista kertovaksi muistopaikaksi, mutta myös sen ottaminen asuinkäyttöön.

Väittely asiasta roihahti julkisuudessa, kun pormestari Johannes Waidbacher sanoi haluavansa taloon mieluummin asuntoja kuin natsismin vastaisen muistopaikan.

- Meidät on jo leimattu. Emme ole Braunaun kaupunkina valmiita hyväksymään vastuuta toisen maailmansodan puhkeamisesta, Waidbacher sanoi itävaltalaislehti Der Standardille.

Kommentti nostatti arvostelumyrskyn, jossa pormestaria syytettiin yrityksistä haudata muistot natsimenneisyydestä. Se sai erityisen huonon vastaanoton, koska Braunau kumosi vasta viime vuonna Hitlerille 1930-luvulla myönnetyn kunniakansalaisuuden, kuten moni muukin itävaltalaiskaupunki.

Kritiikin myötä Waidbacher on perääntynyt sanoen, että hän voi ajatella rakennuksille kaikkia mahdollisia käyttötarkoituksia. Waidbacher myös korosti uutistoimisto AP:lle, että Braunaun kaupunki on ehdottomasti tehnyt kotiläksynsä menneisyytensä suhteen.

Talon pelätään houkuttavan Hitlerin ihailijoita

Ehdotus talon ottamisesta asuinkäyttöön on herättänyt pelkoja muun muassa siitä, että paikka saattaisi täyttyä Hitlerin kannattajista.

- He ovat todellakin ihmisiä, joita emme halua tänne, sanoo kaupunginvaltuutettu Harry Buchmayr. Hänen mukaansa useimmat vierailijat eivät ole normaaleja turisteja, vaan uusnatseja, jotka pysähtyvät osoittamaan kunnioitusta Hitlerille.

Sosialistipuoluetta edustava Buchmayr huomauttaa, ettei natsimenneisyys katoa toivomalla.

- Valitettavasti se on täällä. Hitler syntyi täällä, hän toteaa.

On epävarmaa, haluaisiko kukaan muu muuttaa taloon.

73-vuotias braunaulainen Erika Hödl arvioi, ettei talo olisi perintönsä vuoksi miellyttävä vuokralaisille, sillä heiltä kysyttäisiin siitä koko ajan.

Talon omistajan tiedetään toisaalta vastustavan paikan muuttamista natsien joukkomurhan muistopaikaksi. Hän on myös kieltäytynyt viranomaisten pyynnöstä saada asettaa taloon kyltti, jossa varoitetaan natsien pahuudesta. Talon lähelle pystytetyssä graniittitaulussa on kuitenkin teksti jossa lukee "Rauhan, vapauden ja demokratian puolesta. Ei koskaan enää fasismia, ei koskaan enää sotaa".

Hitlerin toinen kotitalo varastona

Hitlerin synnyintalo on harvoja jäljellä olevia natsidiktaattoriin riittyviä rakennuksia. Hitlerin teinivuosien kotitaloa Leondingissa käytetään varastona. Fischlhamin koulussa, jossa Hitler kävi, on kyltti, jossa tuomitaan natsijohtajan rikokset ihmisyyttä vastaan.

Aiemmin tänä vuonna Leondingin hautausmaalta poistettiin Hitlerin vanhempien hautakivi sukulaisten pyynnöstä.

Berliinissä tuhottiin sodan jälkeen bunkkeri, jossa Hitler teki itsemurhan huhtikuussa 1945.

Hitler syntyi lähellä Saksan rajaa sijaitsevassa Braunaussa vuonna 1889, mutta myöhemmin perhe muutti noin sadan kilometrin päässä sijaitsevaan Leondingiin.

Lähteet: AP, Yle Uutiset