Hyppää sisältöön

Karenssipäivän hyöty puhuttaa yhä Ruotsissakin

Ruotsalaiset ovat tottuneet järjestelmään, jossa ensimmäinen sairaspäivä tuntuu suoraan töistä pois jäävän kukkarossa. Kokoomuksen Suomeen esittämä malli on ollut Ruotsissa käytössä 90-luvun alusta lähtien.

Ruotsissa väitellään edelleen palkattoman ensimmäisen sairauspäivän vaikutuksista. Ruotsin palkansaajakeskusjärjestö vaatii karenssipäivän poistamista. Tukholman kaduilta löytyy kuitenkin helposti myös karenssiajattelun ymmärtäjiä.

- Uskon ja toivon, että karenssin vuoksi ihmiset eivät jää kotiin pikkuasioiden vuoksi, vaan vasta kun ovat todella kipeitä, sanoo Helena Bengtson.

- Palkaton sairaspäivä merkitsee yhteiskunnallista vastuunkantoa, Patrik Lander muotoilee.

Siihen, miten karenssipäivä on vaikuttanut sairaspoissaolohin, ei kuitenkaan ole selkeää vastausta.

Tilastot kertovat sairaspoissaolojen olleen jo hyvässä laskussa 80-luvun huippulukemista, kun karenssipäivä otettiin käyttöön vuonna 1993. Muutaman vuoden kuluttua sairaspoissaolot kuitenkin lisääntyivät karenssipäivästä huolimatta. Nykyisin Ruotsin lukemat jälleen ovat melko alhaisella tasolla.

Karenssipäivän siunauksellisuudesta kiistellään edelleen Ruotsissa ja jakolinjat ovat perinteiset. Työantajajärjestössä katsotaan, että karenssipäivä on toiminut toivotulla tavalla.

- Pahimmillaan sairausvakuutus korvasi sairasajan kokonaan. Se vaikuttaa poissaoloihin. Kun ensimmäistä päivää ei korvata, poissaolot todella vähenevät, sanoo Elinkeinoelämän keskusjärjestön asiantuntija Sofia Bergström.

Mutta Ruotsin työntekijälinnakkeessa, LO:ssa karenssipäivästä haluttaisiin luopua kokonaan.

- Se on erittäin epäreilu järjestelmä. Matalapalkkaiset ihmiset jättävät sairaslomat väliin. Heillä ei ole varaa sairastaa ja he menevät kipeinä töihin, sanoo palkansaajien hyvinvointitutkija Kjell Rautio.

Erityisen kuumia tunteita palkaton sairaspoissapäivä ei sittenkään Ruotsissa nostata. Kyseessä kun on suurpuolueiden yhdessä aikanaan sopima järjestelmä.

Jyrki Hara, Tukholma
Yle Uutiset

.
.