"Maahanmuuttajia otetaan ehdokaslistoille koristeiksi"

Puolueiden kuntavaaliehdokaslistoilta löytyy väriä: maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on ehdolla yli 400. Osa ehdokkaista katsoo, että puolueet haalivat maahanmuuttajia listoilleen näön vuoksi.

Ajankohtainen kakkonen
Vihreiden kuntavaaliehdokas Zahra Abdulla
Vihreiden ehdokas Zahra Abdulla haluaa, että maahanmuuttajien asioista puhutaan myös vaalien jälkeen.Yle

Vantaalainen Mustafe Hagi(kesk.) toivoo että maahanmuuttajat seisovat kuntavaaleissa yhtenäisessä rintamassa.

- Me maahanmuuttajat olemme tällä kertaa yhtä. Eduskuntavaaleissa on vähän eri asia, kaikki ajavat omaa asiaa ja omaa etuaan, Hagi pohtii kauppakeskus Myyrmannissa.

Silti vantaalaista Hagia ärsyttää maahanmuuttajien määrä ehdokaslistoilla. Hänen mukaansa maahanmuuttajia haalitaan puolueisiin näön vuoksi.

- Rumalta kuulostaa, mutta maahanmuuttajia otetaan koristeiksi, jotta vaikuttaisi siltä, että puolue ajaa maahanmuuttajien asioita, Hagi selittää.

Helsingin kaupunginvaltuustoon viidennelle kaudelle yrittävä Zahra Abdulla (vihr.) on myös törmännyt ilmiöön. Maahanmuuttajien asioista puhutaan aina vaalien aikana, mutta vaalipöhinän jälkeen hiljenee.

- Nyt haluan haastaa kaikki puolueet: haluatte kaikki maahanmuuttajaäänestäjiä, minä haluan tietää oletteko vaalien jälkeen maahanmuuttajien asioista kiinnostuneita aidosti, Abdulla lataa.

Perussuomalaisilla vähiten maahanmuuttajaehdokkaita

Puoluetoimistoilta kerättyjen lukujen perusteella maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita on syksyn kuntavaaleissa yli 400.

Määrällisesti eniten ehdokkaita on sdp:llä, jonka listoilta löytyy yli 100 mamuehdokasta. Kun maahanmuuttajaehdokkaiden määrä suhteutetaan puolueiden koko ehdokasmäärään, eniten maahanmuuttajia löytyy rkp:n riveistä.

Maahanmuuttaja-termi on kinkkinen, sillä sille ei löydy yksiselitteistä määritelmää. Puolueet puhuvatkin maahanmuuttajataustaisista ehdokkaista. Heillä saatetaan siis tarkoittaa niin ulkomailla syntyneitä ja vieraskielisiä kuin ulkomaan kansalaisiakin, jotka ovat muuttaneet Suomeen.

Määrittelytavasta ja terminologiasta riippumatta vähiten maahanmuuttajaehdokkaita on keskustalla ja perussuomalaisilla. Yksi heistä on romanialaissyntyinen Cristian Tudose.

- Vaikka tuntuu että perussuomalaiset ovat maahanmuuttovastaisia, ne ovat kuitenkin realistisia ja haluavat vain säilyttää tämän yhteiskunnan, Tudose perustelee puoluevalintaansa.

Hän on asunut Suomessa jo parikymmentä vuotta. Aikaisemmin paloa politiikkaan ei ole ollut, mutta nyt Tudose kokee, että on aika toimia.

- Nyt on vähän erikoinen tilanne, kun maahanmuuttoa käytetään hyväksi valtataistelussa. Nyt on aika, että meidän ääni kuunnellaan tässä asiassa, Tudose selittää ja jatkaa:

- On totta, että meille annetaan enemmän tukea kuin kantaväestölle ja niin sanottuun monikulttuuritoimintaan laitetaan rahaa. Mutta ei kysytä: tarvitaanko todella tukea, tarvitaanko monikulttuuria? Minusta eme tarvitse, suomalainen kulttuuri on riittävän hyvä.

Maahanmuuttajat halutaan uurnille

Syksyn kuntavaaleissa houkutellaan maahanmuuttajia myös äänestämään. Toisin kuin muissa Suomen vaaleissa, kuntavaaleissa saa äänestää vaikka ei olisi Suomen kansalainen.

EU:n ulkopuolelta muuttaneilla on äänestysoikeus, kunhan on asunut Suomessa kaksi vuotta. Islannin, Norjan ja EU-maiden kansalaisilla raja on 51 päivää.

Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten äänestysprosentti on kuitenkin kehno: vuoden 2008 kuntavaaleissa äänestämässä kävi vain vajaa 20 prosenttia äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisista.

- Suurin syy on se, että maahanmuuttajat eivät tiedä ketä äänestää, selittää kampanjakoordinaattori Linus Atarah.

Hän on mukana monikulttuurijärjestö Monihelin organisoimassa iCount-hankkeessa, joka yrittää saada maahanmuuttajaäänestäjät vaaliuurnille. EU-rahoitteinen iCount on kouluttanut yli 40 vapaaehtoista levittämään tietoa äänestämisestä ja vaaleista eri maahanmuuttajayhteisöihin. Atarah uskookin maahanmuuttajien äänestysprosentin nousuun.

- Olemme huomanneet, että monet maahanmuuttajat ovat innostuneita äänestämisestä tällä kertaa.

Toivoa täynnä on myös Zahra Abdulla. Hän haluaa uskoa, että tällä kertaa maahanmuuttajatkin lähtevät uurnille.

- Mutta mä toivon myös, että heidän äänestysprosentin nousu tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajien asiat muuttuvat parempaan suuntaan.

Aiheesta lisää Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina klo 21.00.

Reetta Rönkä

***

Päivitys ke 3.10. klo 9.50: Ehdokasmäärät ovat päivittyneet. Puolueiden keskinäinen järjestys maahanmuuttajaehdokkaiden suhteellisessa määrässä on sama kuin aiemmin sillä erotuksella, että keskustalla on vähiten maahanmuuttajaehdokkaita ja perussuomalaisilla toiseksi vähiten.