Rikkidirektiivi ajaa pohjoisen vientiyrityksiä pois Itämereltä

Rikkidirektiivi ajaa pohjoissuomalaisia yrityksiä pois suomalaisista satamista. Yritykset tähyilevät uusia vientireittejä Venäjän ja Norjan Narvikin kautta.

Kotimaa
Kuvassa puutavaraa  Pietarsaaren satamassa
Ritva Karhula / Yle

Direktiivi nostaa erityisesti kilohinnaltaan halpojen vientituotteiden, kuten sahatavaran, suhteellista rahtia. Huolta lisää pohjoisen yrityksille tärkeän kuljetustuen pieneneminen ja mahdollinen poisto jo ennen direktiivin voimaantuloa kahden vuoden päästä.

Huoli pohjoisten yritysten kilpailukyvystä on yhteinen sekä yrityksille että kuljetusliikkeille. Kilpailukyvytöntä tuotetta ei ole tarpeen kuljettaa minnekään. Uusien reittien etsiminen on ymmärrettävää, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:n Oulun toiminnanjohtaja Heikki Huhanantti.

- Kun puhutaan sahojen lopputuotteiden kuljetuksesta rikkidirektiivi johtaa siihen, että uusia reittejä on lähdettävä miettimään. Tottakai Venäjä voi olla yksi vaihtoehto, mutta uskon, että vahvasti mietittäväksi tulee myös Norjan Narvikin satama. Sitä kautta pystytään selkeästi edullisemmin kuljettamaan tavaraa maailmalle kuin Itämeren kautta.

On sellainen suonenisku, että jos sitä ei kompensoida sataprosenttisesti, niin piilopaikoista tulee uupelo.

Hannu Virranniemi

Pohjois-Suomen suurimman sahayrityksen, Pölkky Oy:n mukaan jo kuljetustuen leikkaaminen vaikuttaa dramaattisesti kuljetuskustannuksiin, sanoo metsäpäällikkö Hannu Virranniemi.

- Kuljetuskustannukset ovat nousseet ja sitä kautta heikentäneet meidän kilpailukykyä lähimarkkinoilla ja etenkin viennissä. Kuljetustuen leikkaus rankaisee erikoisesti pohjoissuomalaisia sahoja, esimerkkinä vaikka trailerin kuljetus Kuusamosta Hollantiin maksaa meille viisi kertaa enemmän kuin Etelä-Ruotsissa toimivalle kilpailijalle. Siinä sitä on haastetta Pohjois-Suomen sahateollisuudelle, manaa Virranniemi.

Rikkidirektiivin voimaantulo parin vuoden päästä ei hymyilytä 44 vuotta toimineen sahan metsäpäällikköä.

- Rikkidirektiivin aiheuttamat lisäkustannukset Itämeren laivaliikenteeseen on sellainen suonenisku, että jos sitä ei kompensoida sataprosenttisesti, niin piilopaikoista tulee uupelo siinä vaiheessa. Tietysti vaihtoehtoja lähdetään tutkimaan. Rikkidirektiivin vaikutus on niin suuri, että varmasti kaikki paikat ja reitit tutkitaan, jos jostain löytyisi edullisempia ja kilpailukuykyisempiä vaihtoehtoja.

Uusia reittejä on lähdettävä miettimään.

Heikki Huhanantti

Direktiivin kustannukset ovat Suomelle teollisuuden mukaan puolesta miljardista miljardiin euroon joka vuosi. Valtio on ilmoittanut tukevansa 30 miljoonalla eurolla laivoihin asennettavia rikkipesureita. Tuki saattaa kuitenkin rikkoa EU:n kilpailusäännöksiä. Joka tapauksessa tuen määrä on aivan riittämätön, sanoo toiminnanjohtaja Heikki Huhanantti.

- Kyllä valtiovallan pitää lähteä ehdottomasti myös tähän rikkidirektiiviin löytämään kompensaatiota, jotta pohjoinenkin teollisuus pystyy täällä jatkossakin toimimaan. Puhutaan vähintään 100 miljoonasta eurosta.