1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Kuolleeksi julistettu leijonalaji yritetään herättää henkiin

Ihminen hävitti atlaksenleijonat luonnosta, mutta eläintarhassa säästyi muutamia. Niistä yritetään tehdä uuden villin kannan esivanhempia.

Atlaksenleijonan pennut Zari (vas.) ja Joco tutkivat syntymäpäivälahjaansa Hannoverin eläintarhassa maaliskuussa 2011. Kuva: Holger Holleman / EPA

Marokossa yritetään elvyttää leijonalajia, jonka viimeinen villi yksilö ammuttiin miltei sata vuotta sitten. Barbaari- eli atlaksenleijonat julistettiin sukupuuttoon kuolleiksi vuonna 1922, mutta kaikkia vankeudessa eläneitä yksilöitä se ei sittenkään koskenut. Nykyisin atlaksenleijonia elää maailman eläintarhoissa joitakin kymmeniä, ja Rabatin äskettäin uusittu eläintarha on päättänyt vahvistaa kannan elinkelvoksi.

Rabatin eläintarhan atlaksenleijonat ovat sukua, joka säästyi sulttaanin yksityisessä eläinpuistossa. Remontoidun eläintarhan uutta alkua aiemmin tänä vuonna juhlisti kolmen atlaksenleijonanpennun syntymä.

Eläintarhan johtajan Adberrahim Salhin mukaan poikaset ovat sataprosenttisesti atlaksenleijonia, eivät sekoitusta eri lajeista. Aikuisina niistä tulee lihaksikkaita ja ketteriä vuoristoleijonia. Uroksilla on pitkälle selkään ja vatsan alle ulottuva tumma harja.

Salhi kertoo, että Rabatissa on nyt 32 atlaksenleijonaa eli puolet koko maailman kannasta. Muut ovat toisissa eläintarhoissa Marokossa sekä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Komea leijona ei säästynyt ihmiseltä

Ihminen teki 1800-luvulla lopun villeistä atlaksenleijonista kaatamalla ja polttamalla Pohjois-Afrikan vuoristometsiä ja himoamalla leijonien taljoja. Jo aiemmilla vuosisadoilla roomalaiset olivat pienentäneet atlaksenleijonakantaa pahoin viemällä komeita petoja suuren valtakuntansa amfiteatterien raatelunäytöksiin.

Lajin säästyminen on edelleen veitsenterällä, sillä eläinten huvetessa myös perimän monimuotoisuus on supistunut vähiin. Perimää ei ole myöskään kartoitettu kunnolla.

Kunnianhimoisena tavoitteena on saada atlaksenleijonat lisääntymään siinä määrin, että niitä voidaan alkaa palauttaa luontoon. Sitä tarkoitusta varten Marokon viranomaiset ovat varanneet luonnonpuistoksi 40 000 hehtaarin alueen Atlasvuorilla.