Venäjällä kytee sosiaalinen protesti

Venäjällä joulukuun duuman vaaleista alkanut protestiaalto vaikuttaa taittuvan samaan aikaan, kun Kreml on kiristänyt otteitaan oppositioaktivisteja ja kriittisiä kansalaisjärjestöjä vastaan. Venäjän politiikan asiantuntijat arvioivat, että tyytymättömyys kansan keskuudessa kasvaa ja tulevaisuudessa protestit keskittyvät enemmän sosiaalisiin ongelmiin.

Ulkomaat
Opposition kannattajia mielenosoitusmarssilla.
Opposition kannattajia mielenosoitusmarssilla Moskovan keskustassa 15. syyskuuta.Sergei Ilnitsky / EPA

Presidentti Vladimir Putinia vastustavilla oppositiovoimilla vaikuttaa olevan täysi työ pitää yllä protestiliikehdintä, joka syttyi viime vuoden joulukuussa duuman vaalien vilppiepäilyistä ja yllätti aluksi vallanpitäjät voimakkuudellaan.

Syyskuun 15. päivänä järjestetyn mielenosoitusmarssin piti osoittaa, että protesti on palannut kesätauolta mutta se ei enää kerännytkään yhtä suurta osallistujamäärää kuin kevään mielenosoitukset.

- Protestien ensimmäinen aalto on päättynyt. Liike on törmännyt yhtäältä sisäisiin järjestäytymisvaikeuksiin, ohjelman rakentamisen vaikeuteen, ja samaan aikaan se on kohdannut Putinin valtavertikaalin harjoittaman kauhistuttavan hallinnollisen ja lainsäädännöllisen painostuksen, Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-ohjelman johtaja Arkady Moshes sanoo.

Moshes arvioi, että oppositiovoimien kannalta yksi merkkipaalu ovat aluevaalit 14. lokakuuta. Protestiliikkeelle olisi tärkeää saada edes jotain voittoja vaaleissa, muuten niitä uhkaa apatian paluu.

- Liike ei ole saavuttanut käytännössä yhtään asettamistaan tavoitteistaan ja se on johtanut varsin muodolliseen, rituaalinomaiseen yhdenlaisten mielenilmausten toistamiseen, sosiologi ja tunnettu politiikan kommentaattori Boris Kagarlitski sanoo.

- Nämä mielenosoitusmarssit olivat tärkeitä ja jättivät voimakkaan vaikutelman keväällä, mutta jo kesällä kävi selväksi, että niistä on tullut poliittista rutiinia ja aktivistien moraali laski, Kagarlitski toteaa.

Kagarlitskin mukaan oppositio ei nykymuodossaan kykene esittämään rakentavaa ohjelmaa, koska se koostuu tavattoman erilaisista poliittisista suuntauksista, joita yhdistää lähinnä Putinin vastustaminen.

Kremlin vastaisku

Vuoden alussa Kreml oli shokissa yllättävän protestiaallon takia ja lupasi jopa joitakin toimia poliittisen järjestelmän liberalisoimiseksi. Maaliskuusta alkaen Kreml lähti vastahyökkäykseen.

- Nyt valmistellaan mekanismia kovaan politiikkaan mielenosoittajia vastaan. On hyväksytty ja hyväksytään joukko lakeja, joita periaatteessa voidaan käyttää hyvin voimakkaasti ja kivuliaasti protestoijia ja protestin infrastruktuuria eli internetiä vastaan, UPI:n Arkady Moshes sanoo.

Carnegie-säätiön Moskovan keskuksen asiantuntija Lilia Shevtsova sanoo Venäjän duuman suoltavan nyt niin loputtomasti erilaisia kansalaisaktiivisuutta suitsivia lakeja, että sitä on alettu kutsua hulluksi tulleeksi printteriksi.

- Duumaan tulee joka viikko yhä uusia lakialoitteita Kremlistä, ja duuma hyväksyy ne kumileimasimen tavoin. Nämä lait on muotoiltu niin laveasti, että niiden perusteella voidaan viedä oikeuteen mikä tahansa teko ja vangita kuka tahansa, Shevtsova sanoo.

Shevtsova luettelee pitkän listan lainsäädännöllisiä tiukennuksia: luvattomista mielenosoituksista annettavia sakkoja on nostettu, internetin vapautta on rajoitettu pedofilian vastustamisen nojalla, kansalaisjärjestöjen pitää rekisteröityä ulkomaisiksi agenteiksi, jos ne saavat tukea ulkomailta.

- Tietenkin on paljon ihmisiä, joilla on perhe ja lapsia ja jotka pelkäävät työnsä puolesta ja joita tämä sortotoimien aalto tietenkin pelottaa, Lilia Shevtsova sanoo.

- Nämä ihmiset eivät osallistuneet protestiin 15. syyskuuta. He istuvat nyt keittiössä ja kritisoivat vallanpitäjiä siellä.

Shevtsova viittaa keittiönpöydän ääressä käytyihin keskusteluihin, jotka toimivat kansalaisten suuttumuksen varaventtiilinä neuvostoaikoina. Kaikki eivät kuitenkaan pelkää.

- Politiikassa toimii mekaniikan laki, jokainen toimi aiheuttaa vastatoimen. Vallanpitäjien sortotoimet voivat johtaa protestien radikalisoitumiseen, Lilia Shevtsova varoittaa.

Toinen aalto vasta tulossa

Venäjän politiikan asiantuntijat katsovat, ettei Kremlillä vielä ole varaa huoahtaa helpotuksesta, vaikka mielenilmausten ensimmäinen aalto näyttääkin hiipuvan.

- Viime vuoden lopussa muotoutuneen opposition häviö merkitsee vain sitä, että vallanpitäjät saavat vastaansa paljon vahvemman ja aggressiivisemman protestiliikkeen, sosiologi Boris Kagarlitski arvioi.

- Olemme nähneet vasta ensimmäisen aallon protestiliikehdintää. Se oli pitkälti spontaania, järjestäytymätöntä. Se oli suunnattu Putinia vastaan, mutta sen tavoitteena olivat vapaat vaalit olemassa olevan järjestelmän raameissa, politiikan asiantuntija Lilia Shevtsova Carnegie-säätiön Moskovan keskuksesta sanoo.

- Nyt alkaa hiljalleen hiljalleen kasvaa uusi protestiaalto. Jo 15. syyskuuta nähtiin merkkejä tämän toisen aallon laadusta: poliittiset vaatimukset yhdistyivät sosioekonomisiin vaatimuksiin, vaatimuksiin sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, Shevtsova sanoo.

Shevtsovan mukaan tämä merkitsee, että protestiliikkeen perusta laajenee eikä se enää rajoitu moskovalaisen hyvin toimeentulevan keskiluokan liikehdinnäksi.

Tyytymättömyys kasvussa

Boris Kagarlitskin mukaan tyytymättömyys kasvaa ja kiinnostavaa on, että se kasvaa nyt niiden kansalaisten keskuudessa, jotka äänestivät Putinia maaliskuussa.

- Tämä tyytymättömyys on sosiaalista, eikä sitä ole suunnattu Putinia vastaan henkilökohtaisesti vaan syvemmin koko poliittista, sosiaalista ja taloudellista järjestelmää vastaan, Kagarlitski sanoo.

Taustalla on elinkustannusten nousu ja vallanpitäjien talouspolitiikka.

Vielä viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alkupuoliskolla Venäjän johto on harjoittanut eräänlaista keynesiläistä elvyttävää talouspolitiikkaa pitääkseen kansan tyytyväisenä.

- He eivät ajatelleet Keynesiä ja talouskriisin vastaisia toimia tai kysynnän kasvattamista vaan väestön rauhoittamista, jotta kansalaiset eivät liittyisi protesteihin. Siksi palkkoja ja eläkkeitä nostettiin, asumispalvelujen ja joukkoliikenteen hintojen nousua pidäteltiin, Kagarlitski sanoo.

Kagarlitskin mukaan vallanpitäjät palasivat vanhaan politiikkaan heti, kun nämä kokivat, ettei suoraa uhkaa enää ole - eli jatkoivat julkisten palvelujen kaupallistamista, asumispalvelujen ja joukkoliikenteen hintojen korottamista, bjudzhetnikkien eli valtion viroissa työskentelevien työehtojen heikentämistä.

Kansalaisaktiivisuus alkaa herätä

Venäjän poliittista järjestelmää painaneen apaattisuuden loppua enteilee sekin, että tutkijat näkevät merkkejä kansalaisaktivismin heräämisestä.

Esimerkiksi tänä kesänä tuhannet vapaaehtoiset keräsivät tarvikkeita tulvauhreille ja auttoivat ihmisiä Krasnodarin alueella Krymskin kaupungissa, kun valtio ei näyttänyt kykenevän auttamaan kansalaisiaan.

- Se on epätavallista ja odottamatonta, koska Venäjän yhteiskunta on ollut erittäin atomisoitunut, erittäin sisäänpäin kääntynyt, erittäin passiivinen, erittäin demoralisoitunut, Lilia Shevtsova sanoo.

Toinen merkki kansalaisyhteiskunnan aktivoitumisesta on lakkojen lisääntyminen tänä vuonna.

- Jos otamme vain virallisesti rekisteröityjen lakkojen määrän, niitä ei ole niin paljon, mutta jos laskemme kaikki työtaistelut, voimme havaita lähes räjähdysmäisen kasvun. Osa niistä on ollut varsin menestyksekkäitä kuten Bentelerin tehtaalla Kalugassa, sosiologi Boris Kagarlitski sanoo.

- Osa on ollut vähemmän menestyksekkäitä mutta on syytä ottaa huomioon, että tämä tapahtuu maassa, jossa lakot ovat käytännössä katsoen kiellettyjä. Niitä ei kielletä laissa, mutta niiden järjestämistä on rajoitettu sellaisiin toimenpideraameihin, että laillista lakkoa ei ole mahdollista järjestää, Kagarlitski sanoo.

Putinismin häviö

Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-ohjelman johtaja Arkady Moshes arvioi, että Putinin järjestelmä ei enää toimi perinteisessä muodossaan. Se rakentuikin öljynhinnan voimakkaalle nousulle, mitä ei nyt ole näköpiirissä.

Putinin teflonpinta on naarmuttunut. Aiemmin Putinia verrattiin edeltäjäänsä Boris Jeltsiniin ja sen vertailun Putin voitti liehuvin lipuin. Samoin oli Putinin liittolaisen Dmitri Medvedevin laita.

- Jeltsiniin verrattuna Putin näyttäytyi edukseen, koska Putinin kaudella elämä Venäjällä tosiaan parani. Medvedeviin verrattuna Putin vaikutti merkittävästi vankemmalta johtajalta, koska Medvedev näytti lapsekkaalta ja antoi erittäin paljon lupauksia, joita ei kyennyt täyttämään, Arkady Moshes sanoo.

Enää Putinia ei kuitenkaan verrata muihin johtajiin.

- Putinin ilmestyminen televisioruutuihin ei enää vakuuta, se ei anna enää toivoa. Siten Putinin systeemin alta murtuu sen pseudoideologinen pohja, Moshes sanoo.

Moshes katsoo, että Putin on tehnyt valintansa eikä hän enää yritäkään näyttäytyä kaikkien kansalaisten presidenttinä.

- Se on merkittävä askel, koska se voi periaatteessa johtaa kansan hajaannukseen, eikä Putin yritä estää tätä hajaannusta vaan provosoi sitä, Moshes sanoo.

Putin vaikuttaa hylänneen toiveet siitä, että voisi enää vakuuttaa Moskovan ja Pietarin uuden koulutetun keskiluokan. Sen sijaan hän kosiskeli vaalikampanjansa aikana erityisesti Venäjän provinssien teollisuuskeskusten työläisiä.