Koe uusi yle.fi

Romanikieli on vaarassa kadota

Suomessa puhuttava romanikielen murrehaara on vaarassa kadota. Noin 13 000 Suomen romanista enää vain 30 prosenttia puhuu ja ymmärtää sujuvasti omaa kieltään. Kieltä ymmärtää noin puolet. Helsingin yliopistossa alkoi tänä syksynä romanikielen- ja kulttuurin opinnot. Rovaniemellä on vuoden ajan toiminut romanikielen kielipesä.

Kotimaa
Armas Flink
Romanityöryhmän jäsen Armas Flink.Armas Flinkin Facebook-sivut
Mirizi ja Dimitri
Kuuntele rovaniemeläisten romaninuorten, Dimitrin ja Miriklin haastattelu.

Romanikielen lautakunnan tekemän selvityksen mukaan romanikielen puhujien määrä romahti toisen maailmansodan jälkeen. Suomen romanikieli määritellään vakavasti uhanalaiseksi ja sen elvytystoimet kiireellisiksi.

- Minunkin sukupolvi osaa tietenkin jotakin puhua, mutta ei se ole niin sujuvaa kuin vanhemmilla ihmisillä, kertoo rovaniemeläinen Armas Flink.

Flink on yksi niistä, joka yrittää pelastaa yhä harvinaisemmaksi käyvän romanikielen. Hän on perustanut vuosi sitten Rovaniemelle romanikielipesän, jossa käy keskimäärin kuusi romanilasta.

Valtaosa Suomen romaneista asuu etelässä ja pääkaupunkiseudulla. Lapissa asuu vähiten romaneja ja he ovat hajallaan pitkien välimatkojen päässä.

Omaa kieltä puhutaan harvoin ja sitä kuulee vielä harvemmin. Romanit eivät ole koskaan kovin mielellään puhuneet omaa kieltään valtaväestölle. Kieli on haluttu pitää omana.

- Ennen kodeissa puhuttiin romanikieltä, mutta sekin on vähentynyt, Armas Flink sanoo.

Romani muuttumassa isien kieleksi

Armas Flink myöntää, että romanikielen puhuminen omille lapsille jää aika vähälle.

- Puhumme arkipäiväisiä asioita, kuten haeppa jääkapista maitoa tai hevosasioista tullee puhuttua, mutta liian vähän.

Kieli on meidän identiteetti. Se on sitä mustalaisuutta vahvimmillaan.

Armas Flink

Esimerkiksi Rovaniemellä nuorten romanien puhuma romanikieli on muuttunut. Kieleen on tullut paljon lainaa ja väännöksiä suomen kielestä.

- Kieli on muuttunut, ikävä kyllä, Armas Flink toteaa.

18-vuotias Mirikli Flink ja 17-vuotias Dimitri Lindgren puhuvat keskenään suomea. Dimitri osaa jonkun verran romanikieltä ja Mirikli muutamia sanoja. Molemmat toivovat, että he olisivat voineet koulussa oppia romanikieltä.

- Kyllä me ymmärrämme silti aika paljon romanikieltä. Jos vaikka vanhemmat puhuvat, ymmärrämme sanoja sieltä täältä ja näin ymmärrämme mitä he tarkoittivat, Dimitri ja Mirikli kertovat.

Mirikli toivoo, että vanhemmat puhuisivat lapsilleen romanikieltä. Nuorten suhde kieleen on tällä hetkellä etäinen, mutta molemmat nuoret toivovat, että he oppisivat esimerkiksi kielipesässä omaa kieltään.

Se on meidän kieli. Se kuuluu samalla tavalla meille kuin vaatteetkin. Olisi hienoa, jos osaisin ja minun lapset osaisivat sitä.

Mirikli

- Emme me puhu kieltä enää keskenään. Vanhemmat puhuvat, että ehkä se on sitä isien kieltä, Mirikli sanoo.

Nuorten mukaan romanivanhemmilla on avaimet ratkaista kielen tulevaisuus.

- Minusta se on vanhempien vika, että kieli on tässä tilassa. Heidän olisi pitänyt opettaa sitä meille, mutta he eivät ole sitä tehneet, Mirikli toteaa.

- Helsingissä asuvat isovanhempani ovat kauhistuneita siitä, että minä en osaa kieltä. Kielen puhuminen on heidän mielestään niin normaalia, Mirikli kuvaa.

Pula opettajista

Kunnilla on mahdollisuus järjestää romanikielistä opetusta, jos romanilapsia on riittävän suuri ryhmä. Opetus voidaan järjestää esimerkiksi koulupäivän jälkeen kerhotoimintana.

Romanien oikeuksien toteutumista vaikeuttaa muun muassa se, että romanikielen opettajia on vähän.

- Meillä on täällä Rovaniemellä yksi ihminen, joka voi pitää kielipesää, Armas Flink kertoo.

Helsingin yliopistossa on tänä syksynä alkanut romanikielen- ja kulttuurin opetus. Aine on vielä sivuaineena, mutta sen toivotaan tuottavan lisää ihmisiä, jotka pystyisivät opettamaan romanikieltä.

Ainetta opiskelee myös muutama romanitaustainen ihminen. Toiveena olisi saada lisää romaneja opiskelemaan omaa kieltä ja kulttuuria.

Romanien kielioikeudet ovat perustuslaissa

Romanien kielioikeudet on kirjoitettu perustuslakiin.

- Romaneilla on yhtäläinen oikeus kehittää kieltään, kuin esimerkiksi saamelaisilla. Samanlaista kielilakia kuin saamelaisilla, romaneilla ei kuitenkaan ole, kertoo romanikielen lautakunnan puheenjohtaja Jouko Lindsted.

- Olen kateellinen saamelaisille, samalla kuitenkin iloinen heidän puolestaan, että heidän vähemmistö on saanut kielioikeuksiaan toteutumaan niin hyvin, Armas Flink sanoo.

Tulee sellainen olo, että me romanit olemme kielemme kanssa jossain junavaunussa, mutta onko se juna jo mennyt ohi.

Armas Flink

Flinkin mukaan romaneilla on peiliin katsomisen paikka.

- Me emme ole olleet liikkeellä sillä tavalla, kuin olisi pitänyt olla.

Yksi syy romanien innottomuuteen voi olla halu suojella kieltään.

- Kieli halutaan pitää vain romaneilla, Flink kertoo.

Jotakin on kuitenkin tehtävä, sillä kovaa vauhtia valtaväestöön sulautuvien romanien kulttuuri on vaarassa.

- Me romanit olemme niin paljon, ikävä kyllä, valtaväestöttyneet. Olemme käyneet kouluja ja länsimainen kulttuuri on tullut. Se näkyy, aika pahastikin näkyy, kertoo Flink.

- Kun katsoo ympärilleen, miten me menemme tässä muuttuvassa maailmassa, toivon, että jotain säilyisi. Kieli on meidän identiteetti. Se on sitä mustalaisuutta vahvimmillaan, Armas Flink sanoo.