Heikki Mäki-Tuuri "lipsahti" aikoinaan taiteilijaksi

Ylistarolainen kuvataiteilija Heikki Mäki-Tuuri viettää tänä vuonna taiteiljajuhlaa. Ensinäyttelystä Helsingin Kluuvissa on kulunut nyt 40 vuotta. Taiteilija itse kertoo, ettei haaveillut taiteilijan urasta, vaan lipsahti sille.

kulttuuri
mäki-tuuri heikki juhannusvieraat
Heikki Mäki-Tuurin teos Juhannusvieraat on vuodelta 1993.Yle / Elina Niemistö

Ei tullut Töysän Tuurissa syntyneestä Heikki Mäki-Tuurista maanviljelijää kotitilalle, eikä äidin toivomaa juristia. Vaan tuli taiteilija. Nuorena hänellä ei ollut varsinaisia urahaaveita, mutta luovat työt kiinnostivat.

- Kirjoittaminen ja piirtäminen olivat tärkeitä. Ylioppilaaksi tulon jälkeen hain taidekouluun ja pääsin. Se vaan lipsahti tälle alalle, muistelee Mäki-Tuuri, joka on opiskellut Kankaanpään taidekoulussa ja Suomen Taideakatemiassa.

Mäki-Tuuri tuli opiskelujen jälkeen Ylistaroon opettamaan kuvaamataitoa ja sen jälkeen Seinäjoen kansalaisopistoon. Helsinkiin hän ei varsinaisesti kaivannut, vaikka aloittavalle taiteilijalle olisi ollut etu olla lähempänä pääkaupunkia.

- Alussa se oli hankalaa täältä käsin, kun piti saada pisteitä liittoa varten ja hakea apurahoja. Suuret yhteisnäyttelyt olivat Helsingissä. Mutta henkisesti Pohjanmaa on ollut hyvä paikka tehdä töitä, koska minun aiheeni ovat täältä, pohtii Mäki-Tuuri.

Isot ja värikkäät työt tavaramerkki

Heikki Mäki-Tuuri tunnetaan isoista tauluista, vahvoista väreistä ja huumorista. Tyyli ei ole päälleliimattua, vaan varsin rehellistä ja aitoa.

- Silloin aikoinaan yritin saada itsestäni irti juuri sitä, mitä minä olen. Olen tällainen kömpelö ja epämotorinen. Se tyyli tulee ehkä siitä, miettii Mäki-Tuuri. - Ja öljyväreillä pellavakankaalle, se on se resepti.

Mäki-Tuuri maalaa mieluiten seisaaltaan, joten isojen kankaiden maalaaminen on kaiketi luontevinta. - Kyllä jotain pienempiä olen toki tehnyt vesiväreilläkin.

Mutta ne omituiset ja hassut aiheet, mistä ne tulevat. Mäki-Tuuri kertoo, että usein aiheet vain juolahtavat mieleen ja ne on pakko tehdä. Ne sekoittuvat ihmisten puheista ja lapsuuden kokemuksista.

- Hyvät aiheet synnyttävät itse itsensä. Minä olen silloin vain apulainen, joka tarjoaa värejä ja pensseliä, naurahtaa Mäki-Tuuri ja lisää pian perään: - Ei se toki aina niin helppoa ole. Mutta kun on hyvä aihe, se syntyy kuin itsestään. Nimikin on heti valmiina mielessä.

Taidehalli Seinäjoelle 2018

Mäki-Tuurin suuret taulut ovat parhaimmillaan isoissa näyttelytiloissa tai julkisissa tiloissa. Kotien olohuoneisiin niitä voi olla vaikea mahduttaa. Mutta sitä ei taiteilija itse murehdi.

- En mieti koskaan sitä, että kuka niitä ostaa tai ketä ne miellyttää, sanoo Mäki-Tuuri. Ainakin viime aikoina taulut ovat käyneet kaupaksi. Muun muassa Seinäjoen keskussairaalan uudessa Y-talossa voi bongata Mäki-Tuurin teoksen. Myös Seinäjoen kaupunki on juuri hankkinut yhden Mäki-Tuurin kokoelmiinsa.

Ja siitäpä päästäänkin aiheeseen Seinäjoen taidemuseo. Sitä on toivottu, odotettu ja puhuttu vuosikaudet. Seinäjoen taiteilijayhdistyksen puheenjohtajana Mäki-Tuuri uskoo vahvasti taidemuseon olevan lähellä.

- Nyt on kuulunut lupauksia joka puolelta, että uskon vahvasti siihen. Kalevan navetta olisi niin hirveän hyvä paikka. Sanotaan, että kuuden vuoden päästä Seinäjoella on taidemuseo, virnistää Mäki-Tuuri. - Ja minussa on muuten selvännäkijän vikaa.

Seinäjoen taidemuseoon mahtuisivat komeat Mäki-Tuurinkin teokset. Sitä ennen kuitenkin taiteilijan juhlanäyttely on esillä Seinäjoen taidehallilla lokakuun puoliväliin saakka. Kevääksi näyttely pystytetään Vaasaan.