Neuvosto-Karjalaan menevällä laivalla laulettiin Kansainvälistä

Pohjois-Karjalan museossa avautuu lauantaina näyttely, joka käsittelee 1930-luvulla Neuvosto-Karjalaan muuttaneiden amerikansuomalaisten elämää. Tuhansia suomalaisia lähti etsimään parempaa elämää Neuvosto-Karjalasta laman iskettyä Pohjois-Amerikkaan.

Kotimaa
Sirppi ja vasara Amerikansuomalaiset Neuvosto-Karjalassa -näyttelyssä.
Sari Jormanainen / Yle

Suomesta lähti merten taakse Pohjois-Amerikkaan 1800 ja 1900 lukujen vaihteen molemmin puolin satojatuhansia ihmisiä leveämmän leivän perässä. 1920-luvun lopulla maahan iski kuitenkin lama.

Osa suomalaista päätti pakata elämänsä jälleen matkalaukkuun ja lähteä paremman elämän toivossa lähemmäksi synnyinmaataan, Neuvosto-Karjalaan.

Tarkkaa määrää Neuvosto-Karjalaan muuttaneista amerikansuomalaisista ei tiedetä. Arvioiden mukaan muuttajia oli 6000- 10 000. Suomalaiset lähtivät jälleen matkaan paremman elämän toivossa, mukana oli myös iso annos politiikkaa.

- Suomalaiset lähtivät laivoilla New Yorkista tai Torontosta ja siellä laulettiin Kansainvälistä. Eli tällä matkalla oli hyvin suuri poliittinen merkitys. Mentiin tekemään sitä sosialistista ihanne valtiota, Pohjois-Karjalan museon johtaja Tarja Raninen kertoo

Ankaraan elämää ihannevaltiossa

Pohjois-Karjalan museon lauantaina avautuva näyttely kertoo usean perheen kautta tarinoita siitä, kuinka ajatus ihannevaltiosta muuttui kuitenkin melko pian. Elämä oli ankaraauudessa maassa.

Siitä sitten perheenjäseniä lähti mukaan ja perheenjäseniä ei sen jälkeen enää tavattu.

Tarja Raninen

- He katsoivat, että elämä on oikein vaikeaa ja esimerkiksi talot ovat oikein huonot. Monet palasivat takaisin Amerikkaan tai Suomeen, koska elämä Karjalassa oli oikein vaikeaa, tietopalvelun päällikkö Elena Usachjova Karjalan Tasavallan Kansallisesta arkistosta kertoo.

- He jotka olivat säilyttäneet Amerikan tai Kanadan kansalaisuuden, muuttivat takaisin. He, jotka olivat siinä tulovaiheessa ottaneet Venäjän kansalaisuuden, eivät pystyneet enää muuttamaan takaisin. He jäivät sinne, Tarja Raninen sanoo.

Vainot veivät paljon myös amerikansuomalaisia

1930-luvun lopulla suomalaisten tilanne Neuvosto-Karjalassa paheni entisestään. Elettiin Stalinin aikaa ja tämän ajan poliittiset vainot olivat pelottava osa suomalaistenkin arkea.

- Monet henkilöt kertovat, että aina illalla tultiin kolkuttamaan oveen. Siitä sitten perheenjäseniä lähti mukaan ja perheenjäseniä ei sen jälkeen enää tavattu, Pohjois-Karjalan museon johtaja Tarja Raninen kertoo.

Tarkkoja lukuja vainoissa kuolleista amerikansuomalaisista ei ole, arviot liikkuvat noin tuhannessa ihmisessä. Pohjois-Karjalan museolta kerrotaan, että vainojen raakuutta kuvaa hyvin se, että yhden päivän aikana kokonaisesta sinfoniaorkesterista tapettiin lähes jokainen jäsen.

Harvinainen näyttely Joensuussa

Amerikansuomalaisten elämää Neuvosto-Karjalassa ei ole aiemmin käsitelty Suomen museoissa. Ainutlaatuista näyttelyssä on myös se, että se on tuotettu yhteistyössä Petroskoissa sijaitsevien Karjalan Tasavallan Kansallisen museon ja Karjalan Tasavallan Kansallisen arkiston kanssa.

Näyttelyssä on esillä ennennäkemätöntä arkistomateriaalia ja amerikansuomalaisten omia esineitä elämänsä varrelta.

Pohjois-Karjalan museossa lauantaina avattava näyttely on tarkoitus viedä myöhemmin myös Petroskoihin. Toiveissa on saada näyttely kiertämään myös muualla Suomessa. Vaikea ja rankka aihe kiinnostaa rajan molemmin puolin.

- Tämä on myös meidän historian sivu ja me tiedämme tästä. Tähä aihe kiinnostaa ihmisiä, Elena Usachjova Karjalan Tasavallan Kansallisesta arkistosta sanoo.