1. yle.fi
  2. Uutiset

Eteläiset sienilajit kiipeävät Lappiin

Pitkään jatkuvat lämpimät syksyt ovat rikastuttamassa Lapin syyssienilajistoa. Kantarellia poimitaan jo Saariselän korkeudella ja Rovaniemen seudulla esiintyy paikoin runsaasti suppilovahveroita.

Kotimaan uutiset
Armas Julkunen rakastaa sieniä
Hillevi Antikainen / Yle

Rovaniemen Rautiosaaressa asuva Armas Julkunen huomasi puolenkymmentä vuotta sitten rovaniemeläisessä metsässä seisovansa suppilovahverorykelmän päällä. Lajia on vaikea huomata, koska se sekoittuu maahan varisseisiin koivunlehtiin väriä myöten.

- Pienten suppisten väri syvenee kasvun myötä vaaleanruskeasta piparinväriseksi. Sen varsinainen "liha" on kuitenkin sammalten alla varressa, joten tarkkana sen etsimisessä pitää olla, Armas Julkunen tietää.

Lapissa havaitut sienitulokkaat ovat kaikki hyviä ruokasieniä.

Sienitarkastaja Yrjö Norokorpi

Hivuttautumista vaivihkaa

Tarkkaa tietoa ei ole, milloin suppilovahvero on levinnyt Rovaniemen korkeudelle. Vielä 1990-luvun sienioppaissa sitä sanottiin esiintyvän paikoittain Keski-Suomessa ja harvakseltaan Kuusamon korkeudella. 2000-luvulla suppilovahveroa kerrottiin esiintyvän jopa Inarissa.

- Juuri siksi, että sitä on vaikea havaita eikä sitä ole takavuosina tiedetty Lapissa etsiä, on vaikea sanoa, koska se on alkanut Lapissa esiintyä, sienitarkastaja Yrjö Norokorpi toteaa.

Norokorven mukaan sienistön eteneminen etelästä pohjoiseen on kaiken kaikkiaan verrattain hidasta. Norokorven arvion mukaan sienilajien kulku pohjoiseen voidaan todentaa 10-20 vuoden viiveellä.

- itiöiden leviäminen ja sienirihmastojen kehittyminen ei tapahdu hetkessä. Niiden pitää myös päästä juuriosakkaiksi puiden kanssa ja etenkin vanhojen puiden juuristossa on jo ennestään aika täyttä.

Mitään haittaa eteläisten sienien leviämisessä Lappiin Norokorpi ei näe.

- Sehän on vain hyvä, että luonto monipuolistuu. Ja nämä Lapissa havaitut sienitulokkaat ovat kaikki hyviä ruokasieniä.

Sudeettisieniä siellä täällä

Suppilovahveron lähisukulaista kosteikkovahveroa on tavattu jo Sodankylänkin korkeudella, vaikka sen kasvuolosuhteet ovat suppilovahveroa vaativammat.

- Kosteikkovahvero tarvitsee viljavan ja kalkkipitoisen kasvualustan, Norokorpi sanoo.

Muita Lapissa havaittuja myöhäisiä lajeja ovat aiemmin pohjoisesta puuttuneet härmämalikka, hallavahakas, keltavalmuska ja keltavahvero eli kantarelli.

- Kantarelli ei ole varsinaisesti syyssieni, mutta sitäon havaittu jo kymmenen vuotta sitten Saariselän korkeudella. Nyt sienestäjät kertovat, että vanhat hyvät kantarellipaikat ovat entistä parempia, Yrjö Norokorpi sanoo.

Tätä saa laittaa kaikkiin ruokiin, jopa hernekeiton sekkaan.

Armas Julkunen, suppilovahveromies

Oi suppis suurenmoinen

Sienitarkastaja Yrjö Norokorven mukaan Rovaniemen seudulla paikoin kovasti yleistynyt suppilovahvero kasvaa aina, kun lämpötila on nollan yläpuolella. Hänen mukaansa juuri pidentyneet lämpimät syksyt ovat tuoneet suppilovahveron Lappiin.

Suppilovahvero piileksii lakkiaan lukuun ottamatta sammaliston seassa, joten sen poimiminen on kaivamista. Armas Julkuselle suppilovahveroiden etsiminen on vähän samaa kuin olisi kanalintumetsällä.

- Molemmissa pitää olla silmät vähän kuin lokinkivittäjällä, toinen silmä maassa ja toinen puussa.

Suppilovahveroesiintymän voi löytää esimerkiksi juuri siltä rajalta, missä kuusen oksat tipauttelevat vesipisaroita maahan. Suppis kasvaa mielellään myös kivien kupeessa.

Sienineuvojanakin toimineelle Armas Julkuselle suppilovahvero on sienien ykkönen sen helppouden takia. Periaate on: poimi, puhdista ja kuivata.

- Kaikkia ruokasieniä olen käyttäny, mutta kyllä suppis on ykkönen. Tätä saa laittaa kaikkiin ruokiin, jopa hernekeiton sekkaan. Kaurapuuroon en ole vielä kokeillu, Armas Julkunen naurahtaa.

Lue seuraavaksi