Hyppää sisältöön

Viisumivapaus huolettaa Etelä-Karjalassa

Eteläkarjalaiset ovat huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden kasvusta itärajalla. Myös viisumivapauteen suhtaudutaan nihkeämmin kuin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Viisumivapauteen ollaan valmiita vasta, kun Venäjä pitää kiinni kansainvälisistä sopimuksista ja resurssit rajalla ovat riittävät.

Autoruuhkaa Nuijamaalla
Europarlamentaarikko vieraili Nuijamaan rajatarkastusasemalla.

Järjestäytyneen rikollisuuden mahdollinen kasvu huolettaa yli 70:ää prosenttia Euroopan komission Suomen-edustuston teettämään kyselyyn vastanneista. Yhtä moni suhtautuu myös EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen kielteisesti. Asenne on Etelä-Karjalassa kielteisempi kuin pari vuotta sitten Pohjois-Karjalassa teetetyssä kyselyssä.

- Totta kai. Periaatteessa kyllähän siinä täytyy olla vähän huolestunut, sanoo lappeenrantalainen Hannu Kilpeläinen.

- Kyllä mä näen täällä sen kuitenkin mahdollisuutena, että haluan katsoa asiaa positiivisesti, pohtii Leila Armila lappeenrantalaisessa kauppakeskuksessa.

Viisumivapauteen ei olla valmiita

EU arjessa kiertueen tiimoilta Lappeenrannassa vieraillut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ymmärtää paikallisten huolen. Hän ei myöskään usko, että EU on vielä valmis viisumivapauteen Venäjän kanssa vuoden 2015 alusta. Ensiksi Venäjältä on edellytettävä kansainvälisten sopimusten noudattamista.

- Tärkeintä on se, että viisumivapauteen ei mennä ennen kuin meillä on todellakin siihen valmiudet Suomen puolella. Meidän on myös voitava luottaa siihen, että venäläinen sopimuskumppani hoitaa kaikki omat velvoitteensa. Nyt valitettavasti esimerkiksi WTO:n jäsenyys on osoittanut sen, että Venäjällä ei ole aikomustakaan noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Venäjää kohdeltava kuten muitakin valtioita ja edellyttää heiltä sitä, että sopimuksista pidetään kiinni, korostaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.).

Resursseja rajalla parannettava

Arvioiden mukaan viisumivapaus kaksinkertaistaisi liikennemäärät itärajalla. Tämä edellyttää toimia myös Suomen puolella. Esimerkiksi henkilöstömäärää Nuijamaalla olisi lisättävä nykyisestä reilusta 120:stä puolella.

- Se tarkoittaa sitä, että ylikulkupaikkoja pitää kehittää. Siihen liittyen tarvitaan niin rakenteellisia parannuksia, tarkastuspisteitä lisää ja henkilöstöresurssia on tarve lisätä siinä vaiheessa, luettelee Nuijamaan rajatarkastusaseman päällikkö Kimmo Sainio.

.
.