Saaressa asuu onnellisia ihmisiä

Mikkeliläinen Eeva Hämäläinen ja juvalainen Anne Taskinen asuvat samassa Pihlajasalon saaressa.  Pihlajasalossa on seilattu yli kuntarajojen jo vuosikymmenien ajan myös kuntapalvelujen viidakossa ja malli on toiminut. Hieman kyllä huolta aiheuttaa nyt olemassa olevien palvelujen pysyvyys ja jatkuvuus. 

Juva
Anne Taskinen, Mauri Syrjäläinen, Eeva Hämäläinen ja Jussi Hämäläinen makkaranpaistossa laavulla.
Sari Ursin / Yle

Eeva Hämäläisellä ei ole oma lehmä ojassa, vaan hänen lehmänsä ovat kahden kunnan ojassa. Hän muutti kuntarajan halkomaan Pihlajasaloon 11 vuotta sitten.

- Me oltiin "asuttu" kaikki vapaa-ajat aikaisemmin täällä. Sitten tuli hetki, kun kaksoispojat hakivat kouluun. Molemmilla on lieviä erityisongelmia. Heille haettiin Kuopiosta sopivan kokoista ryhmää ja sitä ei löytynyt. Koikkalan kyläkoulu osoittautui sellaiseksi paikaksi, joka pystyi tarjoamaan meille kaikki ne palvelut, mitä tarvittiin. Silloin päädyttiin muuttamaan vakituisesti tänne Pihlajasalon kärkeen. Tuolloin muuttohetkellä paikka kuului Anttolaan, nyt Mikkeliin.

Saaressa on muutama talous, jotka kuuluvat Mikkelin puolelle. Palvelut saadaan Juvalta.

- Meidän perhe on Juvalta saanut yli kuntarajan kymmenen pisteen palvelut. Koskaan ei ollut niissä mitään ongelmia. Pojatkin saivat kouluaikanaan avustajat luokkaan, sieltä saatiin oikomis- ja sairaanhoidot ynnä muut. Asioiden hoitaminen on ollut helppoa ja hallinto on Juvalla ihmisen kokoinen. Toivottavasti kunnat ovat nämä kustannukset keskenään jyvittäneet, naurahtaa Hämäläinen.

Kyläkoulun tulevaisuus pelottaa

Anne Taskinen on lähtöisin Tuusulasta ja muutti Juvalle 10-vuotiaana. Takaisin Etelä-Suomeen hän ei lähtisi.

- Jos palvelut kuitenkin loppuvat, niin pakkohan sitä on lähteä. Ei sille minkään voi. Tietysti toivoisin, että palvelut pysyisivät. Täälläkin on kyläkauppa loppumassa ja olen miettinyt kauppa-autopalvelua. Kauppa-autoposti olisi oiva peli tänne syrjäseudulle. Se on oma ideani ja se kuulostaisi tosi nasevalta, sanoo Taskinen.

Anne Taskinen ei anna täyttä kymmentä pistettä Juvan terveyspalveluille.

- Terveyspalvelut ovat toimineet hyvin ja ei. Vähän kapinoin sitä vastaan, että Juvalta ei saa lääkäripalvelua viikonloppuisin. On lähdettävä Mikkeliin ensiapuun, jossa on pitkät ruuhkat. Hammashoitopalveluissa on myös paljon parantamisen varaa täällä maalla. Nyt vanhempien pitää omalla ajallaan viedä lapsensa hammaslääkäriin.

Kyläkoulun tulevaisuus pelottaa kahden lapsen äitiä. Kolmas lapsi syntyy helmikuussa.

- Näin yrittäjäihmisenä yritän olla valoisa ja ajatella asioita eteenpäin. Toivon kovasti, että koulu säilyisi. Eihän tänne kukaan muuta, jos palvelut viedään pois. Meilläkin on matkaa Juvalle 32 kilometriä. Se on jo aika pitkä matka pienelle koululaiselle.

Luonnonläheisyys on maalla asumisen valttikortti

Anne Taskinen ei koe, että hän on kaikesta kaukana.

- Asuminen saaressa on valintakysymys. Tykkään, että lapsilla on luonto lähellä. Lapsia ajatellen voidaan ottaa paremmin lemmikkejä. Meilläkin on pari lammasta, hevonen, koiria ja kissoja. Lapsen ei koskaan tarvitse tulla tyhjään kotiin. Huono puoli on se, että kaverit asuvat kaukana.

- Olen aina tykännyt autolla ajamisesta, se on ihan hyvä ominaisuus täällä maalla. Perheessä on oltava kulkemisten takia kaksi autoa, jos molemmat käyvät töissä. En koe matkaa ongelmaksi, tiet ovat olleet suht hyvässä kunnossa tähän asti. Mitä sitten tulevaisuudessa, sitä ei tiedä.

Anne Taskinen toivoo Juvan kunnan säilyvän itsenäisenä. Mutta lähtökohtaa hän ei edes osaa ajatella.

Tutkielman lähdemateriaalina oma ympäristö

Parantuneet tietoliikenneyhteydet tuovat saarelaisille uusia ulottuvuuksia.

- Kun pojat menivät yläasteelle, aloitin Jyväskylässä avoimessa yliopistossa yhteiskuntatieteiden opiskelun. Sitten hain yleisellä haulla sinne "suljetulle osastolle", eli varsinaiseen yliopistoon. Nyt olen gradua lopettelemassa. Ei ole tarvinnut kovin montaa kertaa yöpyä Jyväskylässä. Hienoa, kun nämä avoimet yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat näin kehittyneet Suomessa. Ei ole pakko lähteä opiskelun perässä muualle lopullisesti, sanoo Hämäläinen.

Oma asuinympäristö on ollut myös Hämäläisen opiskelussa lähdemateriaalina.

- Kanditutkielman tein Koikkalan kylästä ja siitä, että mehän luodaan sellaista illuusiota ehkä tuolla julkisessa sanassakin siitä, miten romanttista, ihanaa, suloista ja kuolematonta tämä elämä maalla on. Sitten taas tutkimustulokset ja tilastot ja muut eivät välttämättä osoita sitä aivan todeksi. Pohdin tutkielmassani, minkä takia tämmöisiä vääristettyjä juttuja tehdään. Totesin tuloksena sen, että ne on tosi tärkeitä ja oleellisia henkisen hyvinvoinnin kannalta niille ihmisille, jotka täällä vielä asuvat. Niitä tarvitaan, mutta ne eivät välttämättä ole totta. Siinä vaiheessa kun tekee sitä ratkaisua, että muuttaa tänne, niin pitää ottaa huomioon realiteetit.

Kuntauudistus lähtenyt peppu edellä puuhun

Kunnan päättäjiltä Eeva Hämäläinen toivoisi tunnelatauksen ja intensiteetin sijasta asiakeskustelua.

- Otetaan asioista selvää. Katsellaan vähän tilastoja ja mietitään niitä asioita. Se ei ole mikään argumentti, että kunnan pitää olla itsenäinen, kun se on ollut sitä 1400-luvulta. Juvalla voitaisiin tehdä sellainen EU-rahoitteinen kokeilu, jossa selvitettäisiin, voiko yksi kunta pysyä itsenäisenä. Täällähän on käytännön kokemusta siitä, että ihmiset ovat seilanneet vuosikymmeniä yli kuntarajojen.

- Nykyinen kunnanjohtaja Heikki Laukkanen on luova visionääri. Jos hän pääsisi tunnetasolla tietyn kynnyksen yli, niin nythän olisi hyvä mahdollisuus käydä esimerkiksi Mikkelin kanssa keskustelua yhteistyöjutuista.

- Tämä kuntauudistushan on lähtenyt peppu edellä puuhun. Palveluthan tässä on oleellisimmat ja se, miten ihmisillä on hyvä olla. Kuntapäättäjille korostaisin, että ei kukaan ole pahuuttaan lopettamassa kyläkouluja. Kyllä se on niin, että ensin loppuu työt, sitten lähtee ihmiset ja sen jälkeen katoaa palvelut. Kyllä kunnissa yritetään viimeiseen asti säilyttää kyläkouluja ja pitää palvelut syrjäkylillä. Ei niiden lakkauttaminen ole kuntapäättäjien hölmöyttä, vaikka niin annetaan ymmärtää.

Eeva Hämäläisen mielestä politiikka yrittää liikaa vaikuttaa siihen, missä ihmisten pitäisi asua.

- Ei ihminen tee oman elämänsä ratkaisuja sen mukaan, mitä joku puolue sanoo tai mikä on kunnan suunnitelma tai halutila.