Tepsikö parjattu ravintoloiden tupakointikielto? - professorit vastaavat

Professori on valmis lyömään vetoa ravintolatupakoinnin vähentymisestä.

Kotimaa
Taulukko.
Stina Tuominen / Yle

Kesäkuun 1. päivä vuonna 2007 oli monelle tupakoitsijalle itkun paikka. Keskiyöllä valtaosa ravintoloista muuttui savuttomiksi Suomessa. Osa ravintoloista sai kuitenkin kaksi vuotta siirtymäaikaa. Jotkut ravintolat rakennuttivat tiloihinsa tupakkakoppeja, joissa sauhuttelu jatkui rajatussa karsinassa. Kopit oli tarkoitettu yksinomaan tupakointia varten.

Mutta miten tämä paljon parjattu ja kiistelty kielto on vaikuttanut siihen, mihin se oli tarkoitettu eli ihmisten tupakoinnin kitkemiseen?

- Mielestäni tilastoissa ei näy selvää notkahdusta ravintolatupakoinnin takia. Varsinkin nuorten tupakointikokeilut ovat oleellisesti vähentyneet. Jos tupakointi ei ole sallittua ravintoloissa, myös tupakointiin liittyvät aloituskokeilut jäävät tekemättä, Helsingin yliopiston professori ja Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari Reijula arvioi.

Samoilla linjoilla on professori toisesta tutkimuslaitoksesta.

Mä lyön vetoa, että ulkona tai kopissa käydään harvemmin polttamassa tupakkaa kuin mitä ennen poltettiin ravintolan sisällä.

tutkimusprofessri Antti Uutela

- Tästä vetää tietenkin sen johtopäätöksen, että asiakkaat altistuvat paljon vähemmän tupakansavulle ravintolassa kuin aikaisemmin. Mä lyön vetoa, että ulkona tai kopissa käydään harvemmin polttamassa tupakkaa kuin mitä ennen poltettiin ravintolassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n tutkimusprofessori Antti Uutela uskoo.

Hänen mukaansa tupakoinnin väheneminen ravintolassa voi heijastua myös vapaa-ajalle.

- Sosiaalipsykologina uskoisin, että se kokemus, mikä ravintolassa tulee, että tupakkaa ei aina tarvitse vetää, voisi seurata mukana muuhunkin ajanviettoon.

Molemmat professorit kannustavat tutkijoita selvittämään ravintolatupakoinnin kieltävän lain vaikutuksia koko väestön tupakointiin.

Tutkittua tietoa ei ole olemassa

Kiristyneen tupakkalain vaikutuksista ravintoloissa ei ole siis tutkittu tietoa. Asiantuntija on kuitenkin vakuuttunut, että laki vaikutti tupakoinnin vähenemiseen koko väestön tasolla.

- Kansainvälisistä tutkimuksista saadun tiedon perusteella tiukka tupakkalaki on tehokas keino vähentää väestön tupakointia. Se puree myös varmasti Suomessa, prosessori Kari Reijula uskoo vahvasti.

Vuonna 1995 tuli voimaan laki, joka rajoitti tupakointia työpaikoilla. Sauhuttelijat ohjattiin erillisiin tupakointiin varattuihin tiloihin. Jo lyhyessä ajassa laki toimi ja tupakointi väheni.

- On olemassa selviä merkkejä, että työpaikkoja koskeva tupakkalaki ja myös myöhemmin ravintoloita koskeva laki ovat vaikuttaneet siihen, että tupakointi väestötasolla on vähentynyt, Reijula sanoo.

Selvä vaikutus ravintolatyöntekijöiden terveyteen

Jos jostain asiasta voidaan olla suhteellisen varmoja, niin siitä, että röökikielto on parantanut ravintolatyöntekijöiden terveyttä. Tuore tutkimustieto kertoo, että muun muassa hengitystiesairaudet ovat harvinaistuneet.

- Vuonna 2007 tapahtui merkittävä notkahdus tupakansavulle altistumisessa ravintoloissa ja näyttää, että tarvittiin totaalitupakointikielto siihen, jotta työntekijöiden altistuminen tupakansavulle saadaan merkittävästi vähenemään, professori Kari Reijula kertoo.

Hiljalleen tiukentunut tupakkalaki on saanut monet työntekijät tumppaamaan. Tilastojen mukaan vuonna 1999 naispuolisista ravintolatyöntekijöistä tupakoi päivittäin 32 prosenttia, kun luku oli laskenut 25 prosenttiin vuonna 2010. Miesten kohdalla pudotus on vielä dramaattisempi. Vuonna 1999 miehistä poltti 45 prosenttia ja vuonna 2010 luki oli tippunut 31 prosenttiin.

- Työterveyslääkärinä näen merkittävimpänä asiana, että riski sairastua keuhkosyöpään ravintolatyöntekijöiden keskuudessa muuttui selvästi, professori Kari Reijula sanoo.

Seuraavat vaiheet taistelussa röökiä vastaan

Suomesta halutaan savuton maa vuoteen 2040 mennessä. Edellinen kovan luokan rajoitus tuli voimaan kuluvan vuoden alussa, kun tupakkatuotteiden esilläpidon kielto myyntipisteissä alkoi. Tupakkatutkijalla on selvät lääkkeet siihen, miten Suomen kansa pääsee eroon sauhuttelusta.

Miksei tupakka-askin hinta voisi olla kymmenen euroa? Uudessa-Seelannissa taso on viisitoista euroa.

professori Kari Reijula

- Ensinnäkin tupakkatuotteiden hinta on se, joka merkittävimmin tulee vaikuttamaan erityisesti nuorten tupakointiin. Tähän voidaan vaikuttaa poliittisella päätöksellä. Miksei tupakka-askin hinta voisi olla kymmenen euroa? Uudessa-Seelannissa taso on viisitoista euroa, professori Kari Reijula maalailee.

Hän antaa myös kritiikkiä lääkärikunnalle, joka ei tarpeeksi ponnekkaasti auta tupakoinnista eroon haluavia.

- Kaksi kolmasosaa tupakoivista haluaisi lopettaa. Tupakoinnin lopettamisen tukityö terveydenhuollossa ei toimi mielestäni sillä tavalla kuin sen pitäisi toimia. Tässä on syytä lääkärin mennä peilin eteen ja miettiä, mitä voisin tehdä sen eteen, että mahdollisimman moni tumppaisi, Reijula näpäyttää valkotakkeja.