Suomalaisnuoret entistä valmiimpia laittomuuksiin

Laittomaan toimintaan valmiiden määrä on kasvamassa suuressa osassa Euroopan maita, mutta Suomessa kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Kotimaa
Jyväskylän kampusalueella sijaitseva talo vallattiin huhtikuussa 2008.YLE Keski-Suomi

Suomalaiset nuoret ovat muita eurooppalaisia valmiimpia osallistumaan laittomuuksiin. Asiaa on selvitetty 14-vuotiaille nuorille tehdyssä tutkimuksessa, jonka tulokset on julkaistu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Osa nuorista on entistä valmiimpia esimerkiksi maalaamaan iskulauseita seiniin, valtaamaan julkisia rakennuksia ja tukkimaan liikennettä.

Melkein joka kymmenes on valmis laittomuuksiin

Laittomien keinojen käyttöön varmasti valmiiden osuus 14-vuotiaiden ikäluokasta on noussut kymmenessä vuodessa alle prosentista (0,9 %:sta) jo yli neljään prosenttiin (4,2 %). Kun joukkoon lisätään ne, jotka ovat luultavasti valmiit laittomien keinojen käyttöön, on aktivisteja 9 % ikäluokasta.

Sakari Suutarinen ja Kari Törmäkangas Jyväskylän yliopistosta sanovat, että erityisesti syytä on olla huolissaan niistä laittomaan toimintaan valmiista nuorista, jotka suhtautuvat myös maahanmuuttajiin kriittisesti (2,3 % ikäluokasta vuonna 2009).

- Suomen maahanmuuttajakriittiset aktivistit suhtautuvat väkivallan käyttöön kaikkein vähiten kielteisesti verrattuna muihin oppilasryhmiin sekä Suomessa että Euroopassa, Suutarinen ja Törmäkangas kertovat.

Koululla tärkeä rooli

Syyt nuorten radikalisoitumiseen eivät löytyneet kotitaustasta tai syrjäytymisestä vaan ne näyttävät liittyvän kouluun. Aktivistinuoret eivät luota kouluun instituutiona eivätkä koe voivansa vaikuttaa koulun sääntöihin. He myös kokevat suhteensa opettajiin huonommaksi kuin muut oppilaat.

Maahanmuuttajakriittisten aktivistien suhtautuminen kouluun on vielä negatiivisempaa kuin aktivistien ryhmällä.

Suutarisen ja Törmäkankaan mukaan suomalaisnuoret poikkeavat juuri koulun suhteen eurooppalaisista nuorista.

- Suomessa nuoret eivät osallistu koulun toimintaan eivätkä sen päätöksen tekoon siinä määrin kuin useimpien muiden maiden nuoret. Näin Suomen koulu jättää käyttämättä keskeisen osan niistä keinoista, joilla olisi mahdollista integroida nuoria demokraattisen ja yhteisen päätöksenteon piiriin.