Valkoinen nainen haastaa amerikkalaiskoulujen vähemmistökiintiöt

Abigail Fisher ei saanut opiskelupaikkaa, mutta vähemmän pätevät vähemmistön edustajat saivat. Oikeusjuttu saattaa jättää jälkensä "positiivisen syrjinnän" käytäntöihin Yhdysvalloissa.

Ulkomaat

Yhdysvaltain korkein oikeus on alkanut käsitellä positiivisen syrjinnän tapausta, jonka ennakoidaan mahdollisesti muuttavan vähemmistöjä suosivia käytäntöjä. Valkoihoinen Abigail Fisher vaatii oikeutta jäätyään vaille opiskelupaikkaa Texasin yliopistossa, kun huonommin menestyneitä vähemmistöopiskelijoita otettiin sisään.

Texasin yliopisto hyväksyy automaattisesti oppilaat, jotka kuuluvat arvosanojen perusteella parhaimman kymmenyksen joukkoon lukioluokassaan. Loppujen kohdalla vaikuttavat muutkin tekijät, kuten etninen tausta.

Korkeakoulujen kiintiöpolitiikkaan puututaan näin korkealla tasolla nyt ensi kertaa yhdeksään vuoteen. Korkein oikeus katsoi samankaltaisessa tapauksessa vuonna 2003, että vähemmistökiintiöt eivät ole perustuslain vastaisia.

Jos oikeus päättää Fisherin tapauksessa toisin, ratkaisu vaikuttaisi käytäntöihin kaikissa Yhdysvaltain yliopistoissa.

Paljonko on tarpeeksi?

Keskeinen kysymys on, kuinka pitkälle etninen tausta on hyvä ottaa korkeakouluvalinnoissa huomioon. Korkeimman oikeuden käsittelyssä keskiviikkona väännettiin kättä erityisesti siitä, milloin vähemmistöjä katsotaan olevan yliopistoissa jo tarpeeksi paljon, ettei valintamenettelyssä enää tarvitsisi huomioida etnisyyttä.

Oikeusjutun nostanut Fisher piti keskiviikkona omissa perusteluissaan nykykäytäntöä syrjivänä.

- Toivon Korkeimman oikeuden päättävän, että tulevaisuuden hakijat kilpailevat yliopistopaikasta ilman rodun vaikutusta, hän sanoi.

Vähemmistöjä edustava NAACP-järjestö piti Fisherin lausuntoa haitallisena.

- Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus amerikkalaiseen unelmaan, järjestö tiedotti.

- Kaikesta edistyksestä huolimatta meillä on vielä pitkä matka edessä.

Lähteet: AFP