Nuoret: "Jos ei äänestä, ei voi valittaa"

Aamu-tv:n sohvalla vierailleet juuri äänestysikään ehtineet nuoret eivät laskisi äänestysikärajaa varauksetta. Tutkijan mukaan nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen aktivismiin on lisääntynyt, koska yhteiskunnallinen kehitys ei ole suosinut nuoria.

Kuntavaalit 2012
Vaalien alla Aamu-tv:ssä vierailivat vasemmalta lukien Järvenpään lukion Katariina Ollari ja Teemu Weckström sekä Tapiolan lukiosta Aino Peltola.
Vaalien alla Aamu-tv:ssä vierailivat Järvenpään lukion Katariina Ollari ja Teemu Weckström sekä Tapiolan lukiosta Aino Peltola. Tutkija Sakari Suutariselta puolestaan kysyttiin, miksi laiton aktivismi yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä kiinnostaa yhä useampia nuoria.

Lauantaina 18 vuotta täyttävä Aino Peltola Tapiolan lukiosta laskisi äänestysikärajaa sillä ehdolla, että yhteiskuntaoppia yläkoulussa lisättäisiin.

- Yläkoulussa yhteiskuntaoppia on todella vähän. Käydään vähän puolueita ja tehdään esitelmiä, mutta ei siellä opi tarpeeksi. Äänestysikärajaa voisi laskea, mutta silloin yhteiskuntaopin opetusta olisi lisättävä, sanoo Peltola.

Samaa mieltä on 18-vuotias Katariina Ollari Järvenpään lukiosta.

- Yläkoulussa on niin vähän yhteiskuntaoppia, ettei 16-vuotiaana vielä voi tietää tarpeeksi äänestääkseen, arvioi Ollari.

Teemu Weckström Järvenpään lukiosta laskisi äänestysikärajan 17 vuoteen, sillä hän itse ei täytä 18 vuotta ennen kuntavaaleja.

- Haluaisin äänestää. Silloin kuntavaalit olisivat kiinnostavammat. Mutta myös yhteiskuntaopin opetusta pitäisi lisätä, toteaa Weckström.

Suomessa vähiten yhteiskunnallista kasvatusta

Nuorten suhdetta vaikuttamiseen tutkinut dosentti Sakari Suutarinen Jyväskylän yliopistosta on samaa mieltä lukiolaisten kanssa yhteiskuntaopin opetuksen heikkoudesta.

- Missään toisessa maassa ei yhteiskunnallista kasvatusta anneta yhtä vähän kuin Suomessa.

Suutarisen mukaan suomalaisnuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut kovasti. Kymmenen vuotta sitten suomalaiset nuoret olivat vähiten kiinnostuneita laittomasta toiminnasta.

- Nyt on noustu naapurimaiden, jopa Viron ja Venäjän ohi. Jopa kymmenen prosenttia nuorista olisi valmis laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Voin tarjota valistuneen arvauksen syistä: Yhteiskunnan kehitys ei ole suosinut nuoria. Muun muassa nuorisotyöttömyys on kasvanut, arvioi Suutarinen.

Nuoret löytävät tietoa ehdokkaista Facebookista ja vaalikoneista

Lukiolaiset aamu-tv:n sohvalla eivät tunnusta olevansa valmiita laittomaan yhteiskunnalliseen aktivismiin.

- Ehkä olisin valmis laittomuuksiin, jos asia olisi hyvin tärkeä minulle, enkä kokisi pystyväni vaikuttaa siihen muuten. Mutta ennemmin vaikutan äänestämällä, pohtii Aino Peltola Tapiolan lukiosta. Hän äänestää nyt ensimmäisen kerran vaaleissa.

Katariina Ollari on äänestänyt jo kerran presidentinvaaleissa. Nyt hän odottaa innolla kuntavaaleja.

- Olen mielenkiinnolla tehnyt kaikki mahdolliset vaalikoneet ja seurannut ketä on ehdolla. Myös Facebookin kautta saa hyvin tietoa. Minulle kuntavaalit ovat aika pitkälti henkilövaalit. Valitsen ihmisen, jolla on samanlaiset arvot kuin minulla, kuvailee Ollari.

Peltolalle ehdokasta tärkeämpää on sopivan puolueen löytyminen.

- Arvon vielä kahden puolueen välillä, ja kun päätän puolueen, äänestän sieltä varmaan jotain nuorta naisehdokasta, Peltola pohtii.