Dysleksiaa ei asentohoidolla paranneta

Lääkäri ja psykologi tyrmäävät väitteen siitä, että pään kääntelyyn perustuvalla menetelmällä pystyttäisiin hoitamaan tehokkaasti luki- ja oppimishäiriöitä.

terveys

Asentohoito tepsii huimaukseen, mutta dysleksian parantamiseen siitä ei ole. Tamperelaisen korvalääkäri Tapani Rahkon kehittämä hoito kyseenalaistetaan sekä lääkärien että psykologien taholta.

Kiistelty asentohoito on alun perin tarkoitettu avuksi huimaukseen. Menetelmää on kuitenkin sovellettu myös luki- ja oppimishäiriöistä kärsivien oireiden helpottamiseen.

Taustalla on ajatus siitä, että sisäkorvan tasapainoelimen kalkkikivisora aiheuttaisi lukivaikeuksia kertyessään vääriin paikkoihin. Hoidossa yritetään asettaa sorahiukkasia oikeisiin kohtiin liikuttelemalla päätä eri tavoin.

- Siten saadaan tarkennettua kaarikäytävien antamaa signaalia, silmien liikettä ja tasapaino-ohjausta. Kaarikäytävät ohjaavat silmänliikuttajalihaksia, jotka tekevät mahdolliseksi nähdä tarkasti, Rahko kertoi Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa.

Hän toteaa, että hoidon seurauksena ihminen näkee enemmän tekstiä kerrallaan ja pystyy ymmärtämään lukemansa paremmin.

"Tuntuu yliviritetyltä ajatukselta"

Läheskään kaikki eivät Rahkon metodiin usko. Asentohoito saattaa lievittää joitakin oireita, mutta tuolloin ne liittyvät todennäköisemmin silmän tai näköhermojen mekaanisiin vaurioihin kuin dysleksiaan.

Varsinainen dysleksia on Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalaisen mukaan periytyvä, neurologinen häiriö. Koska ongelmien syyt ovat hermostollisia, niitä ei voi poistaa ruumiin asentoa muuttamalla.

- Neuropsykologisissa hahmotushäiriöissä syy-yhteyden oivaltaminen on aika vaikeaa. Tuntuu yliviritetyltä ajatukselta, että päätä kääntelemällä lukihäiriö korjaantuisi, Ihalainen muotoilee.

Asentohoidon ei ole tieteellisesti osoitettu auttavan dysleksiaan. Rahko on julkaissut tuloksia esimerkiksi lukunopeuden parantumisesta, mutta niitä ei ole vertaisarvioissa vahvistettu.

Sen sijaan huimauksesta kärsivät saavat Ihalaisen mukaan todistetusti apua asentohoidosta. On havaittu, että potilaiden tasapaino-ongelmat helpottuvat säännöllisen hoidon ansiosta.

"Vaatii kielellistä harjoittelua"

Psykologian professori Paavo Leppänen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut erityisesti kielellisiä oppimisvaikeuksia ja lukivaikeuksia sekä niiden kuntoutusta.

Leppänen toteaa, että lukuisten tutkimusten mukaan dysleksia on hyvin monisyinen, kielellisiin prosesseihin liittyvä ja enimmäkseen perinnöllinen kehityksellinen oppimisvaikeus.

- Pienet variaatiot geeneissä tuottavat aivojen kehityksessä muutoksia, jotka johtavat tiettyjen lukemiseen liittyvien kognitiivisten prosessien poikkeavuuksiin. Lukemisen taustalla olevat häiriöt vaikuttavat esimerkiksi verbaaliseen muistiin, puheen havaitsemiseen ja kykyyn käsitellä äänteitä.

Leppänen vahvistaa Ihalaisen näkemyksen siitä, ettei asentohoidolla kyetä parantamaan dysleksiaa. Pätevä menetelmä vaatii hänen mukaansa aina tuekseen tieteellistä näyttöä.

- Niin kauan kuin asentohoidosta ei ole vakuuttavaa näyttöä, sitä ei voi pitää vaikuttavana hoitona, Leppänen sanoo.

Dysleksiaan ei ole yhtä ja ainoaa hoitoa. Monet lukihäiriöiset saavat apua harjoittelusta, joka kohdentuu lukipulmien taustalla olevien puutteellisten kognitiivisten toimintojen kehittämiseen.