Runomestari takoi vaalilauseista lyriikkaa – kuuntele!

Yle Savo tilasi lavarunouden suomenmestarilta runon, jonka materiaalina oli nippu lehti-ilmoituksista poimittuja vaalilauseita. Lopputulos oli juuri niin katteettoman positiivinen kuin sopii odottaa.

kulttuuri
Runoilija Jukka Kervinen.
Yle Savo tilasi kuopiolaiselta lavarunomestarilta Jukka Kerviseltä vaalirunon lähestyvien kuntavaalien kunniaksi. Aiheena olivat lehti-ilmoituksista poimitut vaalilauseet ja lupaukset. Onko tämä ironiaa vai vilpitöntä positiivisuutta - kuuntele ja päätä itse!

"Ja vaikuttajaan vahvaan / kun turvataan / niin rahvaan / parastakin voi parantaa."

Näin komeasti kalskahtavat lavarunomestari Jukka Kervisen kirjoittaman vaalirunon säkeet. Lähestyvien kuntavaalien kunniaksi Yle Savo tilasi kuopiolaiselta runoilijalta tekstin, jonka rakennusaineena olivat vaalilauseet ja -lupaukset.

- Runon kirjoittaminen oli oikein mukavaa. Lukemani vaalilauseet olivat niin hykerryttävän stimuloivia, että ne panivat pään kiertämään ja ohjasivat kivasti runon tunnelmaa. Kovasti siinä ollaan pyrkimässä politiikan huipulle, Kervinen hehkuttaa.

Kuten odottaa saattaa, vaalilauseiden teksti pursuaa itseluottamusta ja positiivisuutta. Kervisen mielestä se on ihan luonnollista, vaikka voikin toisinaan johtaa lukijan leipääntymiseen. Monista vaalilauseista paistaa ehdokkaan puolue, vaikka koko ilmoitusta ei lukisikaan.

- Runossa on mukana omaa tympääntymistäni vaalilauseiden kliseisiin ja itsekehuun. Huvittaa tuo tietynlainen pyrkyryys, mutta samalla ymmärrän, että jos ei mihinkään pyri, ei mihinkään pääsekään.

Yhteiskunnallista allergiaa

Runoilija Jukka Kervinen sanoo, että häntäkin on kerran – kauan sitten – pyydetty ehdokkaaksi. Tuolloin hän kieltäytyi kunniasta ja on edelleen sitä mieltä, että sanoin vaikuttaminen on hänelle sopivinta.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen runon kautta on jäänyt tänä päivänä vähälle. Kervinen pitää siihen syypäänä yhteiskunnallista paatosta 1960–1970-lukujen lyriikassa.

- Runous ei sovi huonosti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, mutta runoudella on raskas painolasti taistolaisajoilta. Kaiken sen jälkeen tuntuu jopa naurettavalta käyttää runoutta, koska ihmiset pettyivät ja kyynistyivät vasemmistolaisuuden tarkoitushakuiseen tuputtamiseen runoudessa, Kervinen uskoo.