Kuntien työntekijät päättävät valtuustoissa omista työpaikoistaan

Kaupunginvaltuutettuna toimiva opettaja, sairaanhoitaja tai kunnalla työskentelevä lääkäri vastustaa todennäköisemmin palvelujen yksityistämistä kuin vaikkapa kauppias tai IT-firman insinööri.

Ylen vaalikoneen vastaukset vahvistavat oletusta, että kunnan työntekijät vastustaisivat kunnan palveluiden yksityistämistä enemmän kuin muut ehdokkaat.

Kuntien palkkalistoilla olevista ehdokkaista lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, että terveyspalveluiden yksityistäminen ei tuo tehokkuutta tai säästöjä kunnalle. Muista ehdokkaista tätä mieltä on noin 67 prosenttia vastaajista.

Reilusta 20 000:sta vastanneesta kuntavaaliehdokkaasta 3 500 eli noin kuudennes on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa.

Kuntalaisten etu vai oma etu?

Nykyisten kunnanvaltuustojen ja -hallitusten jäsenistä keskimäärin neljännes on kunnissa tai kuntayhtymissä töissä.

Julkisuudessa erityisesti yrittäjät ovat epäilleet, että kuntatyöntekijät tekevät päätöksiä enemmän oman kuin kuntalaisten edun mukaisesti.

Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen sanoo, että käytännössä luottamuselinten kuntatyöntekijät voivatkin päättää omista työpaikoistaan.

Jokainen kunnan palkkalistoilla oleva kunnanvaltuutettu päättää omasta ja kaverin työpaikasta.

Antti Mykkänen

- Kun puhutaan kuntapalveluista ja niiden kehittämisestä, totta kai jokainen kunnan palkkalistoilla oleva kunnanvaltuutettu on välillisesti päättämässä omasta ja myös kaverin työpaikasta.

Kuntatyöntekijöiden yliedustus arveluttavaa

Suomessa on myös kuntia, joissa yli puolet päättäjistä on kuntatyöntekijöitä. Iisalmen kunnanhallituksen jäsenistä jopa 70 prosenttia on kuntatyöntekijöitä. Pietarsaaressa 64 prosenttia kunnanhallituksen päättäjistä on kunnan palkkalistoilla. Luvut käyvät ilmi Kuntaliiton tilastosta.

Ylen vaalikoneen vastausten mukaan muut kuin kunnalla työskentelevät kuntavaaliehdokkaat vastustavat kunnan edustajien valitsemista kunnanhallituksiin.

- Mielestäni on hieman arveluttavaa, jos on selvä enemmistö kuntaväkeä päättämässä itseään koskevista asioista, pohtii Antti Mykkänen.

- Ideaalitilanne olisi se, että valtuusto edustaisi kaiken kaikkiaan sitä väestöä pienoiskoossa, mikä siinä kaupungissa ja kunnassa on.

Mykkäsen mielestä kuntien valtuustojen on pidettävä huoli siitä, että kunnanhallituksiin ei valita kunnan työntekijöitä liikaa suhteessa valtuuston jäseniin tai kunnan väestöön.

Valtuustojen jäsenet valitaan suoralla kansanäänestyksellä. Hallitusten jäsenten valitsemisesta taas on vastuussa valtuusto. Hallitus valmistelee asiat, joista valtuusto päättää.

Kuntatyöntekijlöiden suuri osuus voi johtua yksinkertaisesti siitä, että heidän on helpompi osallistua aikaa vieviin luottamustehtäviin kuin vaikkapa yksityisen yrityksen työntekijöiden. Kuntatyönanataja antaa helpommin valtuutetulle tai hallituksen jäsenelle luvan osallistua kokouksiin.

Karsiminen sulkisi pois ammattiryhmiä

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minerva Krohn (vihr.) myöntää, että kuntatyöntekijät voivat päätöksenteossa vetää kotiinpäin, jos he ovat yliedustettuina.

Sehän olisi epädemokraattista, jos kunnan työntekijät eivät pääsisi vaikuttamaan omien verorahojensa käyttöön.

Minerva Krohn

Krohnin mielestä kuntatyöntekijöiden osallistumista hallituksiin ei kuitenkaan voi rajoittaa.

- Mielestäni ei. Sehän olisi hirveän epädemokraattista, jos he eivät pääsisi vaikuttamaan omien verorahojensa käyttöön.

- Sehän sulkisi joitakin ammattiryhmiä, kuten sairaanhoitajia, opettajia ja valtaosan lääkäreistä kokonaan kunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle.  Mielestäni se ei ole edes ajatuksen tasolla mahdollista, Krohn sanoo.

Helsingin 85:stä kunnanvaltuutetusta kymmenen on Krohnin laskujen mukaan kunnan ja kolme kuntayhtymän tai vastaavan palveluksessa. Hallituksen jäsenistä vain yksi on kuntasektorin palkkalistoilla.

- Se vastaa suunnilleen sitä, paljonko Helsingin asukkaista on kunnan työntekijöitä. Jos ajatellaan jotain pientä kuntaa, voi olla, että siellä ei ole paljon muita työnantajia kuin kunta.