Lastenkirjojen teemat entistä vakavampia

Osmo-nallen isä päätyy vankilaan. Silvan äidillä on paha migreeni. Lastenkirjat, jotka käsittelevät kriisejä, eivät löydy lainattujen top kympistä, mutta niiden arvo onkin muualla.

kulttuuri
Kuva Margareta Thunin  ja  Cris af Enehielmin lastenkirjasta Enkelimuksu.
Kuva Margareta Thunin ja Cris af Enehielmin lastenkirjasta Enkelimuksu.Kimmo Gustafsson / Yle

Lasten kuvakirjoissa käsitellään rankkojakin aiheita yhä realistisemmalla otteella. Lastenkirjailijat ovat tarttuneet teksteissä rohkeasti työttömyyteen tai aikuisen masennukseen.

Kirjastonhoitaja Ulla Raatikainen Turun pääkirjastosta selailee kasaa lastenkirjoja, joissa jokaisessa käsitellään yhteiskunnallisia tai henkilökohtaisia ongelmia.

- Lastenkirjojen teemat elävät yhtä aikaa yhteiskuntamme mukana. Totta kai se, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, heijastuu myös lastenkirjoihin. Lastenkirjat elävät, eikä kaikki ole vain kaunista ja herttaista.

Raatikainen esittelee Sanna Tahvanaisen kuvakirjaa, jossa Silva tyttö menettää kontaktin äitiinsä, kun tämä potee migreeniä.

- Kirjan tunnelma on aika unenomainen ja jopa pelottava, mutta silti rauhallinen.

- Toinen aika rankka kuvakirja on Osmo-nalle ja isän erehdys. Se kertoo kuinka isä-nalle lähtee rikosliigan mukaan ja päätyy lopulta vankilaan. Muu perhe joutuu rahapulassa turvautumaan yhteiskunnan apuun.

Kirjastonhoitaja Ulla Raatikainen ja informaatikko Päivi Räihä tutkivat lasten kuvakirjoja Turun pääkirjastosta.
Kirjastonhoitaja Ulla Raatikainen ja informaatikko Päivi Räihä tutkivat lasten kuvakirjoja Turun pääkirjastosta.Yle / Kimmo Gustafsson

Lasten kuvakirjat, jotka käsittelevät erilaisia kriisejä, eivät ole kaikkein suosituimpia kirjoja. Niiden arvo on muualla, pohtii Informaatikko Päivi Räihä.

Perheväkivallasta kertova kirja on voinut olla korvaamaton sen ainoan kerran, kun se on lainattu. Räihä korostaa, kuinka tärkeää on, että kirjastossa on erilaisia kirjoja. Kirjan avulla lapsen on paljon helpompaa kohdata erilaisia kriisejä.

Lapsi saa lohtua kirjasta ja uskaltaa käydä läpi asioita samastumisen kautta.

Päivi Räihä

- Kirja etäännyttää vaikeista asioista, ja toisaalta, kun vaikeat asiat tapahtuvat myös jollekin toiselle hahmolle, niin samastumisen kautta niistä on paljon helpompi puhua, arvioi Räihä.

- Lapsi saa lohtua kirjasta ja uskaltaa käydä läpi asioita samastumisen kautta. Se on itse asiassa aika monimutkainen prosessi, mitä lukiessa tapahtuu.

Maailman uskonnot puuttuvat lastenkirjoista

Informaatikko Päivi Räihä kaipaa lisää monikulttuurisuutta lastenkirjoihin.

- Toki monissa kirjoissa on esimerkiksi eri kulttuurien lapsia, mutta silti kaipaisin lisää kirjoja, joissa kerrotaan vaikkapa eri uskontojen juhlapyhistä. Tai vaikkapa siitä, että minkälaisia ovat maahanmuuttajaperheiden kodit. Asuuhan täällä Turussakin jo niin paljon ihmisiä monista kulttuureista.

Informaatikko Päivi Räihä ja kirjastonhoitaja Ulla Raatikainen iloitsevat siitä, miten heillä on mahdollisuus seurata Turun kirjastossa uusien kirjojen virtauksia. Suomenkielisen kokoelman lisäksi Turun kirjastossa on laaja ruotsinkielinen lastenkirjakokoelma. Lastenkirjojen uudet tuulet puhaltavatkin Suomeen useimmiten Ruotsista

- Ruotsissa tartutaan tosi nopeasti tulenarkoihin aiheisiin. Se on vähän niin kuin maaginen kosketus. Koskaan hankalatkaan aiheet eivät ole raskaita, syyllistäviä tai tuomitsevia, vaan ne käsitellään huumorilla ja liikkeelle lähdetään lapsesta. Ehkäpä näiden kirjojen takana on se vahva Astrid Lindgrenin perinne, pohtii Päivi Räihä.

Väärinymmärretty Myyrä

Myyrä-kirjan kuvitusta.
Myyrä puhemiehenä -kuvakirjassa jänis saa monta poikasta.Yle / Kimmo Gustafsson

TšekkiläisenZdeněk MilerinMyyrä-kirjat ovat nousseet klassikoiksi Suomessa ja maailmalla. Päivi Räihä selailee Myyrä puhemiehenä -kirjaa ja kertoo lukeneensa yleisönosastolta huolestuneen vanhemman kommentin siitä, miten kyseinen kirja kehottaa tekemään itsemurhan.

- Kirjassa Myyrän jänisystävä rakastuu, mutta saa rukkaset. Jänis päättää loukkaantuneena syödä tahallaan kärpässienen, jotta toinen jänis näkisi, kuinka paljon hän sitä rakasti. Ja niin Myyrä rientää apuun ja toimii puhemiehenä saattaen jänikset yhteen.

Tämä on varmasti yksi esimerkki siitä, miten aikuinen ja lapsi mieltävät asiat eri tavalla. Lapsi näkee tämän tarinan omalla tavallaan, puntaroi Räihä.

- Tässä kirjassa on paljon muutakin kuin tuo kärpässieni, mistä aikuinen voisi kauhistua, kertoo Päivi Räihä nauraen

- Kirjassa on nimittäin kuvattu aika reippaalla otteella sitä, miten jänisemo saa monen monta pikkupupua.