Koe uusi yle.fi

Kilpirauhasen vajaatoiminta vaivaa monia

Yleiset oireet saattavat jäädä kuitenkin huomaamatta, etenkin jos potilas itse tottuu niihin. Hoito on kuitenkin helppoa.

terveys
Kuvassa tyroksiinipurkki ja pillereitä.
Anssi Leppänen / Yle

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta on tulossa kovaa vauhtia suomalaisten kansansairaus. Tällä hetkellä sitä sairastaa Suomessa noin neljännesmiljoonaa henkilöä, ja määrä kasvaa vuosi vuodelta. Joidenkin lähteiden mukaan todellinen luku saattaisi olla jopa kaksikin kertaa niin suuri.

Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kaulan alaosassa sijaitseva kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormoni tyroksiinia.

Naisilla tauti on miehiä neljä kertaa yleisempää. Suurin osa potilasta on keski-iässä, mutta sairautta voi ilmaantua nuoremmillakin. Tauti on voimakkaasti perinnöllinen.

Oireena yleinen hitaus

Kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, mistä seuraa muun muassa väsymystä, paleluherkkyyttä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista. Silmissä, kasvoissa ja säärissä saattaa esiintyä turvotusta. Vaikeaan kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä myös mielialan muutoksia ja muistihäiriöitä.

Oireet alkavat usein hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana. Monesti potilas saattaakin tottua oireisiin, eikä osaa hakeutua heti hoitoon.

Kulmakarvatkin lähtivät päästä ja elin kuin sumussa.

Henna-Riikka Jämsén

Vajaatoiminta voidaan kuitenkin todeta helposti verikokeilla. Hoitona käytetään tyroksiinihormonia, jota nautitaan tabletteina. Lääkehoito on elinikäistä.

Elämä kirkastui kerralla

Kuopiolainen Henna-Riikka Jämsén sai vajaatoimintadiagnoosin 20-vuotiaana. Verikokeissa poikkeama havaittiin jo teini-iässä, mutta tuolloin asia jäi selvittämättä.

- Olin ollut pitkään masentunut ja ajatus tuntui jotenkin takkuiselta. Aineenvaihduntani oli täysin jumissa, ja kuukautisetkin jäivät pois. Lopulta hiukset ja kulmakarvatkin lähtivät päästä ja elin kuin sumussa, Jämsén kertoo oireistaan ennen diagnoosia.

Lääkitys auttoi oireisiin kuitenkin tehokkaasti. Oikeaa annostusta tosin etsittiin pitkään, mutta nykyisin 33-vuotias nuori äiti nauttii elämästään eikä sairaus juurikaan rajoita elämää.

Jämsén kertoo kuulleensa useista tapauksista, joissa sairautta on hoidettu tavallisena masennuksena. Niin kävi aluksi hänellekin.

- Minulle määrättiin voimakkaita masennuslääkkeitä ja terapiaa, joista ei tuntunut olevan apua. Kuukautisiakin yritettiin käynnistää vaikka millä hormoneilla, ennen kuin lopullinen syy häiriöön keksittiin.

Kohtalotovereihin Jämsén kertoo törmänneensä etenkin laihdutusfoorumeilla.

- Paino-ongelmat tuntuvat liittyvän aika usein vajaatoimintaan. Ei se toki kaikkien taustalla ole, mutta kyllä asia kannattaa aina selvittää.