Elisabeth Rehn: Suomi ei ole ollut YK-maa enää vuosiin

Rehnin mukaan Suomi oli liian optimistinen YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenyyden suhteen. Hänen mielestään muiden maiden on hankala hahmottaa Suomen tavoitteita.

Kotimaa
Elisabeth Rehn.
Elisabeth Rehn.Yle

Suomea ei valittu YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäsenmaaksi monien maiden ennakkoon luvatusta tuesta huolimatta. Lukuisissa YK:n tehtävissä toiminut Elisabeth Rehn tietää, ettei muiden maiden tukilupauksiin voi aina luottaa.

- Se on raakaa peliä, ja se on monta kertaa nähty. Sama tilanne oli silloin, kun kampanjoimme Islannin jäsenyyden puolesta. Petyimme kielteiseen päätökseen suuresti.

Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Rehn harmittelee sitä, ettei Suomi ole lainkaan sellainen YK-maa, joka se on ollut ennen.

- Aikaisemmin meillä on ollut jopa tuhansia YK:n rauhanturvaajia, ja nyt meillä on enää muutama rääppänä. Lähetimme varmuuden vuoksi muutaman Libanoniin, mutta se ei paljon auttanut.

Lisäksi Rehn muistuttaa, että Suomen kehitysyhteistyöavun määrä on laskenut.

- Silloin, kun olin hallituksessa 1990-luvun alussa, saavutimme ihan hetkeksi 0,7 prosentin. Sitten tuli kaikki talousongelmat, eikä sen jälkeen ole menty mihinkään.

"Suomen tavoitteita ei tunneta"

Elisabeth Rehn kertoo kunnioittavansa ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.), joka on nostanut YK:n korkealle suomalaisten mielissä. Monien kymmenien vuosien takaiset YK-saavutukset eivät kuitenkaan ole enää muiden maiden mielissä.

- Viime hallituskaudella on näkynyt sellaista "euroforiaa" ja pientä ristivetoa kahden ulkoministerin välillä, ja tähän ristivetoon YK ei ole mahtunut. YK:ssa on huomattu, että se ei ole ollut prioriteetti Suomessa.

Suomi on Rehnin mielestä ollut kovin varovainen YK-operaatioissaan. Suomi ei esimerkiksi lähtenyt mukaan Libyan ilmasuojaamiseen.

- Tuolla ei oikein sovi se, että mitä vähemmän teet, sitä vähemmän pahaa teet. Jos minä olisin muu maailma, minun olisi aika vaikea hahmottaa, mitä Suomi haluaa, Rehn kuvailee.

Lähes 11 vuotta kestäneen jäsenyyskampanjoinnin jälkeen ei ole Rehnin mukaan syytä valitella lopputulosta. Hän muistuttaa, että yksittäisellä osalla tehdään edelleen paljon töitä ja asioita saadaan tapahtumaan.

- Ei tuota pidä ulista, että onpa väärä päätös. Ymmärrän, että siellä tehtiin kovaa työtä jäsenyyden eteen. Ehkä kuivatut mustikat ja muut pikkulahjat olisi voitu jättää antamatta. Siinä vaiheessa arvo vähän keikahti.