Kotimainen elokuva ylittää kahden miljoonan katsojan rajan

Suomen suosituin kotimainen elokuva on nyt Risto Räppääjä ja viileä Venla. Tänä vuonna ensi-iltansa saa 26 kotimaista näytelmäelokuvaa.

kulttuuri
Still from Risto Räppääjä ja viileä Venla
Nordisk Film

Kotimaisen elokuvan katsojämäärä ylittänee sunnuntaina kahden miljoonan katsojan rajan. Suomen elokuvasäätiö povaakin nyt suomalaiselle elokuvalle hyvää vuotta. Säätiö uskoo, että vuoden 2010 kotimainen katsojaennätys, 2,1 miljoonaa elokuvakäyntiä, rikotaan tänä vuonna selvästi.

Vuoden katsotuin kotimainen elokuva on tällä hetkellä Mari Rantasilan ohjaama Risto Räppääjä ja viileä Venla. Koko perheen musiikkikomedia perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan käsikirjoitukseen ja sen on nähnyt jo yli 300 000 katsojaa. Toiseksi katsotuin kotimainen on Mika Kaurismäen ohjaama Tie pohjoiseen ja kolmatta sijaa pitää Taru Mäkelän Varasto.

Rantasila uskoo, että Risto Räppääjä ja viileä Venla -elokuvan suosio perustuu tarkasti mietittyihin yksityiskohtiin ja huumoriin.

- Sen tyylilaji, joka on täysin omanlaisensa, on sellainen, mitä ei ole aikaisemmin tehty. Siihen liittyy voimakkaasti musiikki ja värimaailma. Ihmiset haluavat nähdä iloista värimaailmaa, Rantasila kertoo.

Enemmän elokuvia

Tänä vuonna ensi-iltansa saa yhteensä 26 kotimaista näytelmäelokuvaa ja yhdeksän dokumenttielokuvaa. Kotimaisen elokuvan katsojaosuus asettunee elokuvasäätiön arvioiden mukaan noin 25 - 30 prosenttiin.

- Elokuvateatterikäynti on säilyttänyt asemansa, vaikka samaan aikaan kotiteattereiden tai tv-vastaanottimien laatu on parantunut. Elokuvateattrerikokemuksen ainutlaatuisuus ja toisaalta elokuvien hyvä tarjonta elokuvateattereissa on saanut ihmiset menemään elokuviin, kertoo elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn.

Krohnin mukaan yksi tärkeä syy katsojamäärien nousuun on myös se, että pienten ja keskisuurten paikkakuntien teattereita on digitoitu eli kotimaiset elokuvat saadaan nyt fyysisten elokuvakopioden aikakautta helpommin eri teattereiden käyttöön.

Krohn ja Rantasila pitävät tärkeänä sitä, että suomalaista elokuvatuotantoa tuettaisiin jatkossakin.

- Kaikki elokuvat eivät voi olla ns. halpiksia. On hyvä, että on myös sellaisia, joita tehdään alle miljoonalla ja halvalla, ja mitkä sopivat aiheeseen, mutta kaikki aiheet eivät ole sellaisia. Jos kaikki tehdään halvalla, niin kaikki näyttää samalta, sanoo elokuvaohjaaja Mari Rantasila.

Rantasila pitää tärkeänä myös sitä, että rahoittajat tukisivat mahdollisimman erilaisia elokuvia.