Harmaan talouden lieveilmiöt työntyvät metsätyömaille

Suomen metsissä käydään ankaraa kilpailua työurakoista. A-studio selvitti työsuojeluviranomaisten tarkastuskertomusten perusteella, millaisiin väärinkäytöksiin osa yrittäjistä on valmiita tarjotakseen kilvassa halpaa hintaa.

A-studio
Metsuri metsätiellä.
Yle

Hollolalaisen Ilkka Kauhalan työuran äkkikäänne kuvaa metsätyöalalla tapahtunutta rakennemuutosta. Kauhala ehti työskennellä yli 30 vuotta UPM-konsernin metsurina, kunnes hänet irtisanottiin viime joulukuussa. Samalla sai lähteä kolmasosa UPM Silvestan metsureista eli 65 työntekijää.

Kauhalan viimeinen työkomennus jäi miehen mieleen katkerana. Kauhala kertoo, että hänet käskettiin perehdyttämään samoja töitä tekemään tullutta yrittäjämetsuria työhönsä.

- Kun työmaalle tuodaan yrittäjämetsuri töihin, ja minun pitää katsoa hänen peräänsä, niin kyllähän se oli kauhea loukkaus minua kohtaan, joka olen näitä hommia tehnyt kolmekymmentä vuotta, hän sanoo.

UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki kertoo, että irtisanomiset toivat joustavuutta työvoiman käyttöön. Yhtiön palvelukseen jääneille metsureille riittää aiempaa paremmin töitä ja yrittäjämetsureilta voidaan ostaa työsuorituksia silloin, kun se on tarpeen.

- Yrittäjämetsureilla on parempi mahdollisuus työllistää itseään myös muilla työnantajilla, hän perustelee.

Koivumäen mukaan vielä ei voida arvioida, paljonko järjestely tuo säästöjä.

UPM korostaa yhteiskuntavastuuohjelmassaan, että yhtiö haluaa tukea yhtiön toimipaikkoja ympäröiviä paikallisyhteisöjä. Koivumäki katsoo, että metsureiden irtisanomiset eivät ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, sillä töiden tilaaminen paikallisilta yrittäjämetsureilta tuo töitä syrjäisillekin seuduille.

- Meille tekee töitä 150 alihankintayritystä, joista 90 prosenttia on paikallisia kahden kolmen hengen yrityksiä. Näen, että siinä tulee vahvasti paikallisuus esiin, hän toteaa.

"Vartin tauko vähennettiin palkasta"

Paikallisten yrittäjämetsurien lisäksi metsänraivaus- ja istutusurakoista kilpailevat myös virolaista työvoimaa käyttävät yritykset.

Esimerkiksi Metsä-Pirkka on työllistänyt virolaisia metsureita jo kuutisen vuotta.

Vartin tauko metsässä vähennettiin palkasta. Kerran työskentelin kolme viikkoa yhtä soittoa.

Työtahti näyttää reippaalta, kun neljän virolaisen porukka raivaa ryteikköä Asikkalassa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen työmaalla. Virolainen metsuri Ahti Kukk myöntää, että työ on rankkaa, mutta vakuuttaa viihtyvänsä suomalaisyrityksen palveluksessa. Aiemmin hän työskenteli virolaisen yrityksen työmailla Ruotsissa.

- Pomot olivat tosi pahoja, he halusivat kiertää veroja. Vartin tauko metsässä vähennettiin palkasta. Kerran työskentelin kolme viikkoa yhtä soittoa. Sitten sanottiin, että pitäisi työskennellä heti kolme viikkoa lisää tai joutuu allekirjoittamaan irtisanoutumispaperit. Silloin minulle riitti, metsuri kertoo karvaista kokemuksistaan.

Alipalkkaus voi olla kilpailuvaltti

Myös Metsä-Pirkka on törmännyt tapauksiin, joissa ulkomaalaisia työntekijöitä käyttävän yrityksen tarjous on ollut roimasti halvempi kuin oman yhtiön. Tämä on herättänyt epäilyjä siitä, mitä on halvan hinnan taustalla.

Yksi yrityksen nokkamiehistä, metsänhoitaja Juhani Pöllänen korostaa, että yritys huolehtii palkanmaksusta lomarahoja myöten.

- Virolaiset työntekijät ovat meille itse asiassa kalliimpia kuin suomalaiset, mutta he ovat valmiita liikkumaan koko Etelä-Suomen alueella, hän perustelee.

Ongelmana on kuitenkin, että kaikki yritykset eivät huolehdi velvollisuuksistaan Metsä-Pirkan tapaan.

Esimerkiksi Pirkanmaan Ely-keskus on tarkastuksissaan todennut useita väärinkäytöksiä. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkka on ollut pienempi kuin suomalaisen työehtosopimuksen mukainen minimipalkka. Lisäksi mm. työterveyshuollon järjestämisestä on laistettu ja ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuksissa on ollut epäselvyyksiä.

Etelä-Suomen Ely-keskus tarkasti puolestaan vuosina 2010 ja 2011, selvittävätkö metsätöitä tilaavat yritykset tilaajavastuulain mukaisesti alihankkijoiden työehtoasiat. Tarkastuksia tehtiin 64 ja 11 tarkastusta johti laiminlyöntimaksuprosessiin.

Myös UPM Silvesta on ostanut urakoita alihankkijoilta, joiden toimintaan työsuojeluviranomaiset ovat joutuneet puuttumaan. Toimitusjohtaja Jukka Koivumäki on tietoinen tapauksista.

- Näitä on muutama tullut vastaan. Noin vuosi sitten oli sellanen tapaus, että lopetimme yrittäjäsuhteen kun ei tullut tarkkaa tietoa siitä onko asiat kunnossa. Muutama viikko sitten tuli tietoa että eräällä alihankkijalla ei olisi asiat kunnossa, mutta nyt asiat on käsittääkseni selvitetty, hän kuvailee.

Koivumäki kertoo, että UPM Silvesta tarkastaa alihankkijoiden työehtoasiat sopimuksen tekemisen yhteydessä. Hän kuitenkin myöntää, että yrityksellä ei ole resursseja tarkastaa jatkuvasti alihankkijoidensa toimintaa. Koivumäen mukaan tiedot väärinkäytöksistä tulevat UPM:lle viranomaisten tai ulkopuolisten vinkkien kautta.

- Alihankkijayrityksiin. Se on sitten silkkaa valehtelua, jos siellä ei joku asia pidä paikkaansa. Voimme tehdä lähinnä pistokokeita ja se on aika satunnaista, hän toteaa.