1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Burkina Fason kullanhohtoinen kirous

Länsiafrikkalaisesta Burkina Fasosta on nopeasti tullut mantereen neljänneksi suurin kullan tuottaja. Rutiköyhälle maalle kulta ei kuitenkaan tuo pelkästään onnea.

Suleiman Koundaba sukeltaa maan alle kaivamaan kultaa.

Kullankaivaja Suleiman Koundaba kiinnittää taskulampun ohimoilleen ja sujahtaa köyden varassa maan uumeniin. Hädin tuskin miehen mentävä kuoppa ulottuu parinkymmenen metrin syvyyteen.

Kuopan pohjalla Suleiman täyttää säkin hiekalla ja hänen toverinsa vetävät sen toiveikkaina ylös. Miehet etsivät kultaa. Paikka on kyläläisten itsensä perustama ns. käsityöläiskaivos.

Työssä on riskinsä.

- Köysi voi katketa ja pudota kaivajan päälle. Pahiten käy silloin, jos koko kuoppa romahtaa ja hautaa miehen alleen. Aina silloin tällöin täällä kuolee ihmisiä, kertoo Hamed Ouédrago.

Parikymppinen mies yrittää elättää kuusilapsisen perheensä kullankaivuulla. Onnekkaimmat ansaitsevat jopa neljäsataa euroa vuodessa, mutta joskus tulot voivat olla muutaman kympin. Köyhässä maassa sekin on paljon.

Kultakuume leviää

Piskuinen Burkina Faso levottoman Malin kainalossa on nopeasti noussut Afrikan neljänneksi suurimmaksi kullantuottajaksi. Maassa toimii tällä hetkellä kahdeksan ulkomaisten kaivosyhtiöiden hallinnoimaa kultakaivosta. Ensi vuoden alkuun mennessä on tarkoitus avata kaksi lisää. Ulkomaiset yrittäjät ovat kanadalaisia, australialaisia ja eteläafrikkalaisia. Burkina Fason valtio omistaa kaivoksista lain mukaan 10 prosenttia.

Burkina Fason maaseudulla työt tehdään käsin. Lähes puolet väestöstä elää köyhyydessä. Kuva: Liisa Karvinen / Yle

Teollisten kaivosten lisäksi Burkina Fasossa toimii kaivosministeriön arvion mukaan yli 900 käsityöläiskaivosta. Niissä yksittäiset ihmiset omistavat valtauksia tai käytännössä kuoppia, ja palkkaavat niihin Suleimaninin ja Hamedin kaltaisia kaivajia. Alueet ovat hyvin organisoituja ja periaatteessa pitkän ketjun päätteeksi tuloja päätyy – ainakin jonkin verran – myös valtiolle.

Burkina Fason kaivosministeriön pääjohtaja Pascal Diendere pitää käsityöläiskaivoksia ongelmallisina monesta syystä: työturvallisuus on heikkoa ja köyhät perheet lähettävät niihin lapsia töihin. Maaseudun lapsista vain noin neljännes suorittaa alakoulun loppuun. Kultakuumeen myötä koulukäynnin keskeyttäminen on yleistynyt.

- Käsityöläiskaivokset ovat köyhässä maassa välttämätön paha, arvioi kaivosministeriön pääjohtaja Pascal Diendere.

Täyttääkö kulta vatsan?

Burkina Faso eli ennen puuvillasta. Maa oli Saharan eteläpuolisen Afrikan suurin puuvillantuottaja, mutta nyt puuvillapellot ovat vähentyneet kultakaivosten tieltä.

Maa elää 85-prosenttisesti maataloudesta ja on kymmenen viime vuoden aikana kolmesti kärsinyt pahasta kuivuudesta. Kuivuutta seuraa nälänhätä ja esimerkiksi tänä vuonna Burkina Fason pohjoisosissa yli 10 prosenttia pikkulapsista kärsii aliravitsemuksesta.

Gadissa Compaorén kaksivuotias poika todettiin aliravituksi. Äiti saa hänelle lisäravintoa. Kuva: Liisa Karvinen / Yle

Maaseudulla ihmiset odottavat kullan olevan hirssin tai durran viljelyä parempi tulonlähde.  Mutta kulta ei tuo pelkkää onnea. Kokonaisia kyliä on siirretty pois suurten, teollisten kaivosten tieltä.

Käsityöläiskaivosalueilla puolestaan kuoppien kaivamisen jäljiltä maa on kuin reikäjuustoa eikä sovi enää viljelyyn.

Ja vaikka valtion tulot ovat kullan myötä kasvaneet, ei edistystä huomaa sen koommin maaseudulla kuin pääkaupungin Ouagadougoun kaduillakaan.

Yle Uutiset / Liisa Karvinen, Ouagadougou, Burkina Faso