Jumalaan uskomattomuus yleistyy aatteena

Joka viides suomalainen ei usko jumalan olevan olemassa. Joulun kirkkojenkin kävijämäärät ovat harventuneet kolmanneksen.

Kotimaa
Grafiikka
Yle / Uutisgrafiikka

Joka viides suomalainen ei usko jumalan olevan olemassa. Joulun kirkkojenkin kävijämäärät ovat harventuneet kolmanneksen.

Kannattajiaan menettänyt evankelisluterilainen kirkko etsii uusia tapoja tavoittaa varsinkin nuoria. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 15-24-vuotiaista suomalaisista vain 15 prosenttia sanoo uskovansa kristinuskon opettamaan jumalaan. Luku on viime vuodelta. Tuolloin kaikista nuorista ja aikuisista 27 prosenttia sanoi uskovansa kristinuskon jumalaan.

Joka viides suomalainen ei usko lainkaan jumalan olevan olemassa. Osuus ei ole ollut ikinä näin suuri. Kirkon teettämässä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) jumala on kirjoitettu isolla alkukirjaimella, mikä on jättänyt vastaajille mahdollisuuden tulkita kysymykset koskemaan kautta linjan joko kristittyjen jumalaa tai jotain jumalolentoa ylipäätään.

Reilu viidennes vastanneista kertoo uskovansa jumalaan, mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa. Lähes yhtä suuri osa vastaajista ei oikein tiedä, uskooko vai ei. Alle kymmenen prosenttia vastaajista kertoo epäilevänsä jumalan olemassaoloa.

- Jumalaan uskomattomuus asenteena ja aatteena on nuorten keskuudessa yleisempää kuin aikaisemmin, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kuvailee.

Hänen mukaansa tutkimuksessa ei ole ollut tarkoitus eritellä eri uskontoryhmiä niiden vastaajien kohdalla, jotka eivät kristinuskon opettamaan jumalaan usko.

Helsingissä kirkkoon kuuluminen harvinaisinta

Kirkon jäsenmäärän väheneminen on kiihtynyt 2000-luvulla ja seurakuntalaisina pysyneitäkin kiinnostaa osallistua jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin entistä vähemmän.

Esimerkiksi joulunajan jumalanpalveluksien kävijämäärä on laskenut koko 2000-luvun aikana 28 prosenttia. Muutamien viime vuosien aikana joulun tienoon kirkoissa käyvä väki on vähentynyt yli 100 000 ihmisellä.

Kirkkoon kuulumisessa on suuria valtakunnallisia eroja. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevassa Perhossa liki 97 prosenttia asukkaista on evankelisluterilaisen kirkon jäseniä, Helsingissä kirkkoon kuuluu kuusi kaupunkilaista kymmenestä.

Jopa kirkkohäiden suosio on romahtanut: vuosituhannen alussa kirkkoon kuuluneista pareista 80 prosenttia valitsi kirkkovihkimisen, viime vuonna enää runsas 60 prosenttia.

Kirkko yrittää kääntää kehitystä lähestymällä ihmisiä internetissä ja tekemällä työstään vielä ihmisläheisempää. Vapaaehtoistyöhön osallistuneiden määrä onkin noussut, ja evankelisluterilainen kirkko on saanut vuodesta 2008 lähtien kymmeniätuhansia uusia jäseniä.

Juttuun on lisätty täydentävää tietoa siitä, mitä uskovien ja uskomattomien ulkopuolelle jääneet vastaajat ovat sanoneet. Tutkimuksesta kyseinen kohta löytyy sivulta 44 - juttuun on lisätty linkki kyseiseen pdf:ään. Jutusta on lisäksi muutettu kaikki jumala-sanat alkamaan pienellä alkukirjaimella kuten Kotimaisten kielten keskus suosittaa.