Kaupunkisaukko on hauska seurattava

Liukumäkeä rantapenkereeltä laskevat saukot ovat tuttuja joensuulaisille. Kaupunkikeskustan tuntumassa Pielisjoen koskimaisemissa on jo pitkään polskinut saukkoja, joita eivät autot tai ihmiset haittaa.

Kotimaa
Saukko Pielisjoella hotelli Kimmelin edustalla.
Matti Pihlatie

Näätäeläin saukko on sopeutunut hyvin vesiympäristöön ja on tunnettu tehokkaana saalistajana: pääravintona ovat kalat, mutta myös ravut maistuvat tälle nopealle vipeltäjälle. Joensuussa kaupunkikeskustan tuntumassa Pielisjoen keskustassa on ollut saukkoja jo pitkään.

- Saukot tottuvat pikkuhiljaa ihmisen läsnäoloon. Joensuun nykyisten saukkojen esi-isät ovat oppineet kasvavaan kaupunkiin, sanoo lehtori Juha Asikainen Joensuun yliopistokampuksen biologian laitoksesta.

Saukot tottuvat pikkuhiljaa ihmisen läsnäoloon.

Juha Asikainen

Pielisjoen itä- ja länsikoskien pieni saukkokanta koostuu todennäköisesti emosta ja jälkikasvusta.

- Saukot tekevät pesänsä rantatörmiiin, joissa ravinto on lähellä. Pesä on tavallisesti luonnon muodostama onkalo tai kolo, joka on esimerkiksi kannon alla, kuvailee Asikainen.

Kalankasvattajat näkevät punaista

Nämä taiturimaisesti liikkuvat näätäeläimet tuovat iloa katsojilleen.

- Saukot ovat mukavia ja leikkisiä tapauksia. Ne laskevat mielellään talvisin liukumäkeä jää- ja lumipeitteellä. Saukko on harmiton eläin, joka ei ole aggressiivinen ihmistä kohtaan, kertoo lehtori Juha Asikainen.

Saukoista on kuitenkin joskus haittaa kalankasvattajille. Saukot ovat silloin tällöin esimerkiksi kirjolohilammikoiden kimpussa: silloin mahdollisuutena on saada poikkeuslupa rauhoitetun saukon ampumiseen.