Musiikki terästää mykkäelokuvan

Charles Chaplin ymmärsi jo varhain musiikin merkityksen elokuvassa. Klassikkoelokuva Kultakuume esitetään Jyväskylässä sinfoniaorkesterin säestyksellä.

kulttuuri
Charles Chaplinin kulkurihahmo istuu lumessa, vierassä kyltti kertoo hänen vallanneen maata kaivosta varten.
Charles Chaplinin Kultakuume on yksi filmijuhlien helmistäUnited Artists

Mykkäelokuvakaudella vuonna 1925 ensi-iltansa saanut Kultakuume on yksi Charles Chaplinin tunnetuimmista elokuvista, johon hän sävelsi musiikin vuonna 1942.

Tämän syksyn aikana Kultakuume on tullut tutuksi myös Jyväskylä Sinfonian kapellimestarille Kimmo Tullilalle. Jyväskylässä on nimittäin harvinainen mahdollisuus nähdä ja kuulla tämä Chaplinin klassikkoelokuva yhteisesityksenä Jyväskylä Sinfonian kanssa.

- Lukemattomia kertoja olen katsonut. Pääasiassa tätä vuoden 1942 versiota, Tullila naurahtaa.

Kuva ei odota orkesteria

Kapellimestari kertoo tavoittelevansa Kultakuumeen originaalia tunnelmaa ja tapaa. Toisaalta eipä elokuvan musiikki juuri jätäkään kapellimestarille tulkinnan varaa.

- Kyllä se aika tarkasti on sinne merkattu ja tempot hyvinkin tarkkaan. Iskut on osuttava kohdalleen, kun kuvahan ei odota.

Jos ei Kultakuume ole helppo nakki kapellimestarille, niin vaativa se on myös muulle orkesterille.

- Tässä on lähes 90 minuuttia musiikkia, paljon soittamista ja tekemistä. Myös virtuositeettia tarvitaan, Tullila kuvailee.

Musiikki muutti elokuvan

Chaplin tajusi jo varhain musiikin ja äänen merkityksen elokuvissa. Tullilan mukaan musiikki muutti myös Kultakuume-elokuvan.

Iskut on osuttava kohdalleen, kun kuvahan ei odota.

Kapellimestari Kimmo Tullila

- Se on ehdottomasti tuonut tähän syvyyttä ja painoarvoa entisestään. Kyllä hän ymmärsi niin kuin nykypäivänä kaikissa elokuvissa, kuinka suuri merkitys musiikilla on tunnelman luojana.

Chaplinin musiikkia voi Tullilan mukaan pitää hyvin tunnistettavana ja kuvaavana.

- Myrskykohtauksissa melkein tuntee sen tuulen, joka sieltä tulee.