Suomalaisen karkkikita on kuin Molok - ahmitaan kilotolkulla

Suomalainen mässyttää karamellia noin 15 kiloa vuodessa, kun esimerkiksi italialainen yltää vain vajaaseen 5 kiloon. Hedelmä- ja salmiakkimakeiset ovat yhä suosituimpia.

Kotimaa
Hedelmä- ja salmiakkikarkit maistuvat keskivertosuomalaiselle.
Janne Ahjopalo / Yle

Kun mennään syvemmälle syksyyn, käy karkkikaupoissa ja myymälöiden irtokarkkihyllyillä kuhina. Lähestyvä joulu saa ihmiset ostamaan esimerkiksi kauniisiin papereihin käärittyjä suklaakonvehteja.

- Suklaakarkeista näin ennen joulua ehdoton ykkönen on italialaisvalmisteinen konvehti, kertoo myyjä Liisa Poutanen joensuulaisesta Karkkiset-myymälästä.

Eniten kuitenkin Suomessa myydään vuodesta toiseen hedelmä- ja salmiakki-irtomakeisia. Esimerkiksi päältä sokeroidut hedelmä- ja salmiakkipääkallot ovat huippusuosittuja.

Tiina Kuukasjärvi.
Helsinkiläinen Tiina Kuukasjärvi tykkää jogurtti- ja suklaapäällysteisistä karkeista ja lakusta.Janne Ahjopalo / Yle

- Viikonloppuna meillä myymälässä huomataan lasten karkkipäivä. Silloin menee kivasti käärmekarkkeja, joissa on makuina hedelmä ja kola, sanoo Poutanen.

Suomalainen on perso makealle. Makeisteollisuuden eurooppalaisen kattojärjestön Caobiscon tilastojen mukaan suomalainen ahtaa namia napaansa keskimäärin 15 kiloa vuodessa, kun taas esimerkiksi italialainen yltää kulutuksessa ainoastaan vajaaseen 5 kiloon.

Jos karkki on päältä kuivahtanut tai suklaa näyttää harmaalta, jää se silloin ostamatta.

Tiina Kuukasjärvi

Irtokarkkeja suositumpia ovat makeispussit. Pussien innokkaimpia ostajia ovat 15-17-vuotiaat, joista yli puolet syö vähintään kerran viikossa pussimakeisia. Helsinkiläinen Tiina Kuukasjärvi ei sen sijaan pussikarkkeja mielellään osta, vaan päätyy irtokarkkeihin.

- Irtokarkeista voi valita vain ne, mistä todella pitää. Itse olen jogurtti- ja suklaapäällysteisten makeisten ystävä. Myös täytetyistä lakritseista tykkään, kertoo Kuukasjärvi ja lisää:

- Usein irtokarkeista näkee päällepäin, kannattaako niitä ostaa. Jos makeinen on päältä kuivahtanut tai suklaa näyttää harmaalta, jää se silloin ostamatta.

Sokeriton vaihtoehto voi ollakin energiapommi

Ehkä hieman yllättävää on se, että sokerittomien makeisten suosio ei näytä kovinkaan suurelta ainakaan joensuulaisessa karkkimyymälässä. Takavuosista on tultu myynnillisesti takapakkia.

- Diabeetikot näitä lähinnä ostavat. Olen huomannut, että monissa sokerittomissa karkeissa on enemmän energiaa kuin sokerillisissa vaihtoehdoissa, paljastaa myyjä Liisa Poutanen Karkkiset-myymälästä.

Toisaalta sokerittomiakin vaihtoehtoja kehitetään kaiken aikaa.

- Meillä on tulossa tuote, joka on makeutettu stevia-kasvista valmistetulla makeutusaineella, ja siinä on siten 40 prosenttia vähemmän kaloreita kuin perinteisessä lakritsissa, toteaa makeisvalmistaja Haribon markkinointipäällikkö Marika Ojapalo.

Salmiakki on aina ollut suomalaisten suosikki. Joensuulaismyymälässä on tavallista se, että paikallinen asukas ostaa suuren määrän salmiakkia ja postittaa sen sukulaiselleen vaikkapa Yhdysvaltoihin. Varsinkin niin sanottua apteekkisalmiakkia postitetaan ahkerasti, koska se on kuivan rakenteensa ansiosta kevyttä.

TÄSMENNETTY 25.10.2012 kohtaa: "Selvitysten mukaan suomalainen ahtaa namia napaansa keskimäärin 15 kiloa vuodessa, kun taas esimerkiksi italialainen yltää kulutuksessa ainoastaan vajaaseen 5 kiloon." muotoon: "Makeisteollisuuden eurooppalaisen kattojärjestön Caobiscon tilastojen mukaan suomalainen ahtaa namia napaansa keskimäärin 15 kiloa vuodessa, kun taas esimerkiksi italialainen yltää kulutuksessa ainoastaan vajaaseen 5 kiloon."