1. yle.fi
  2. Uutiset

Jatkuva veden lipittäminen on täysin turhaa

Asiantuntijan mukaan jatkuva juomapullon mukana kantaminen tai työpaikkapullon täyttäminen on useimmiten turhaa. Terveen ihmisen janonsäätely varmistaa, että nestettä tulee nautittua riittävästi. Liiasta litkimisestä ei ole elimistölle mitään hyötyä.

terveys
Vesipullo näppäimistön vieressä
Ihmisen elimistö selviää kerrallaan vain pienistä määristä nestettä.Juha-Pekka Inkinen / Yle

Aikuinen ihminen on 70 prosenttisesti vettä. Normaalitilanteessa ihminen tarvitsee sisäänsä vain sen verran nestettä, minkä menettääkin. Vuorokausitasolla se tarkoittaa keskimäärin reilua kahta litraa.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholm muistuttaa, että varastoon ei voi juoda. Elimistö selviää kerrallaan vain pienistä nestemääristä ja selkein vaikutus runsaasta juomisesta onkin ainoastaan virtsaamisrefleksin käynnistyminen.

- Se, että juodaan jatkuvasti ikään kuin varmuuden vuoksi, on turha idea. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla ihmisistä janonsäätely toimii ja juotua tulee muutenkin riittävästi. Yleensä juodaan enemmän kuin mitä tarvitaan. Toisaalta, onhan se parempi juoda puoli litraa liikaa kuin liian vähän, Fogelholm sanoo.

Puolet tulee ruuasta

Normaalioloissa krooninen nestehukka on lähinnä huonosti syövien vanhusten ongelma. Ihminen kun saa puolet tarvitsemastaan nesteestä syömällä.

Terveen ihmisen elimistö ilmoittaa janontunteesta heti, kun nestevajaus on noin puoli prosenttia.

- Töissähän tulee juotua ruuan mukana, ja lisäksi juodaan kahvia tai teetä. Jos ajatellaan, että aamulla vielä jokainen juo sen lasillisen vaikka mehua ja illallakin vielä jotakin, niin siinähän se litra jo onkin, Fogelholm luettelee.

Kahvi ja tee ovatkin jo poistuneet vältettävien listalta. Ennen ajateltiin, että virtsan eritystä lisäävä kahvikupillinen pitäisi aina korvata vähintään samalla määrällä vettä. Elimistö pystyy kuitenkin imaisemaan nesteensä yleensä kaikesta juodusta ja syödystä.

Jos juodaan limua, niin keinomakeutettuna

Fogelholm muistuttaa, että Suomessa maito kuuluu ruokakulttuuriin, eikä varsinkaan vähärasvaisen maidon juomista tarvitse erikseen välttää. Vedelläkin tosin pärjää. Monissa länsimaissa taas maitoa ei runsaan energiapitoisuuden vuoksi suositella kuin korkeintaan välipalana.

Todelliset ongelmat liittyvät kuitenkin limsoihin, jotka ovat merkittävä syy suomalaisten lihomiseen. Limuja juodaan liikaa ja liian usein. Fogelholmin mukaan mitään sokeroituja juomia ei pitäisi juoda päivittäin.

- Jos pitää ehdottomasti juoda limuja, niin pidän tehomakeutettuja parempina. Näitä keinotekoisia makeuttajia tarvitaan niissä kuitenkin vain pieni määrä, professori sanoo.

Sokereissakin on eroja. Fogelholmin mukaan ihmisten pitäisi tunnistaa mistä sokeri tulee.

- Osa tuotteista lihottaa ja osa taas estää lihomista. Hedelmissäkin on sokeria, mutta se tiedetään, että hedelmien runsas käyttö pikemmin suojaa lihavuudelta. Ihmiset tekevät vääriä johtopäätöksiä, Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholm sanoo.

Lue seuraavaksi