Vesivoima jyllää sateiden ja tulvien ansiosta

Vesivoimalaitokset ovat tuottaneet sähköä tänä vuonna lähes puolta enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Pääosin vesivoimalla tuotettua sähköä on lisäksi tuotu toinen mokoma Norjasta ja Ruotsista.

Kotimaa
Kemijoen vesivoimalaitos.
Yle

Tänä vuonna koetuilla sateilla ja tulvilla on hyväkin puoli: vesivoimalaitokset ovat tuottaneet sähköä peräti 45 prosenttia viimevuotista enemmän. Vesivoimalla on saatu lähes viidesosa kulutetusta sähköstä, mikä on selvästi enemmän kuin yleensä.

Vesivoimalla tuotettiin syyskuun loppuun mennessä sähköä hiukan yli 12 000 GWh. Lähes sama määrä eli runsaat 11 000 GWh tuotiin sähköä Norjasta ja Ruotsista. Tuonti Pohjoismaista yli kolminkertaistui viimevuotisesta. Ruotsin tuottamasta sähköstä puolet ja Norjan sähköstä lähes kaikki tuotetaan vesivoimalla.

Samaan aikaan sähkön tuonti Venäjältä on pudonnut roimasti. Selitys on Venäjän käyttöön ottama hinnoittelutapa, jonka vuoksi Venäjän sähkö on muuta kalliimpaa niinä ajankohtina, jolloin Suomessa sitä tarvittaisiin.

Kuluttajalle halvempaa sähköä viiveellä

Energiamarkkinaviraston mukaan sähkön kuluttajahinnat ovat tänä vuonna laskeneet. Toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten mukaiset hinnat ovat laskeneet keskimäärin viisi prosenttia. Hinnasta päättää sähkön myyjä – yleensä viipeellä. Vuoden tai kahden määräaikaisen toimitussopimuksen saa nyt keskimäärin 4,5 prosenttia halvemmalla kuin tämän vuoden alussa.

Osa sähkönjakeluyhtiöistä tarjoaa jo kuluttajille tunti tunnilta vaihtuvaa spot-hinnoittelua. Miten spot-asiakkaan sähkölaskun lopulta käy, se selviää aina jälkikäteen, sillä tukkuhinta pohjoismaisessa pörssissä vaihtelee todella paljon. Nyt tukkuhinta on melko lähellä vuoden alun hintaa, mutta helmikuun huippuhinta oli 2,5-kertainen ja heinäkuun halvin hinta vain viidesosa tämänhetkisestä.

Energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikkö Antti Paanasen mukaan keskimääräistä hinnan laskua selittää moni tekijä.

- Vesitilanteen ohella sähkön markkinahintoihin vaikuttaa oleellisesti myös päästöoikeuksien hinta, johon heijastuu esimerkiksi teollisuuden tilanne, että onko taantuma. Ja sitten teollisuuden tilanne näkyy myös kysynnässä. Jos kulutus laskee, myös sähkön hinta laskee.

Sähkön kulutus on supistunut tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä 1,3 prosenttia.