Ehdokkaat: Sopimusohjausmalli romukoppaan

Enemmistö Rovaniemen kuntavaaliehdokkaista haluaa pistää uusiksi kaupungin hallintomallin. Peräti 80 prosenttia ehdokkaista haluaa eroon sopimusohjausjärjestelmästä.

Kuva: Yle ja Rovaniemen kunta

Suurin osa ehdokkaista pitää järjestelmää liian monimutkaisena, käy ilmi internetissä olevan Ylen kuntavaalikoneen vastauksista.

Systeemi on perua entisestä Rovaniemen maalaiskunnasta, jossa kaupungin työntekijät on jaettu palvelun tilaajiin ja tuottajiin. Tilauksista päättävät lautakunnat ja palvelujen tuottamisesta johtokunnat. Järjestelmän on moitittu lisäävän byrokratiaa, hämärtävän päätöksentekoa ja tulevan kalliiksi veronmaksajille.

Rovaniemen toiseksi suurin puolue kokoomus on nostanut sopimusohjausjärjestelmän purkamisen vaaliteemakseen, mutta heitäkin innokkaampia vastustajia ovat perussuomalaisten ehdokkaat, joista peräti 95 prosenttia hautaisi hallintomallin. Kokoomuslaisista tämän tekisi 90 prosenttia ja suurimman puolueen Keskustan ehdokkaistakin 80 prosenttia. Vähiten intoa on vasemmistoliiton ehdokkailla, joista kuitenkin yli puolet luopuisi sopimusohjauksesta.

Säästöillä vähän ystäviä

Sen sijaan säästökuurilla on varsin vähän kannattajia. Kaksi kolmasosaa ehdokkaista vastustaa Muurolan lukion lakkauttamista. Eniten lakkautus saa kannatusta kristillisdemokraateilta (71 %) ja kokoomukselta (68 %), vähiten vasemmistoliitolta (3 %) ja perussuomalaisilta (9 %). Keskustalaisehdokkaista joka viides lopettaisi lukion Muurolasta.

Ensisijaisesti ehdokkaat tasapainottaisivat taloutta kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja kehittämällä, runsas viidennes myisi kunnan omaisuutta ja veroja korottaisi 18 prosenttia ehdokkaista. Palveluja karsisi vain viisi prosenttia ehdokkaista. Omaisuuden myyntiä kannattavat eniten perussuomalaiset, veronkorotuksia vasemmistoliittolaiset ja palvelujen karsimista puolestaan kokoomuslaiset.

Vaalikoneessa kysyttiin erikseen myös kiinteistöveron korottamisesta, jota vastustaa kaksi kolmesta rovaniemeläisehdokkaasta. Myöskään terveyskeskuksen korottamista enemmistö ei kannata.

Ounasvaarasta erimielisyyttä

Suurin osa ehdokkaista, 70 prosenttia, vastustaa sitä, että Rovaniemen terveyspalveluja ulkoistettaisiin lisää. Enemmistö ei usko, että terveyspalvelujen ulkoistaminen toisi palveluihin tehokkuutta ja säästäisi kustannuksissa.

Ounasvaaran kiistellyn mökkikylän rakentaminen jakaa ehdokkaita. Täpärästi hieman yli puolet kuitenkin kannattaa vaaran laelle suunnitellun mökkikylän rakentamista. Vain viisi prosenttia ehdokkaista ei vastannut juuta eikä jaata.

Toinen rakentamiseen liittyvä kuuma peruna Rovaniemellä ovat olleet korkeat kerrostalot. Lähes 64 prosenttia ehdokkaista sallisi yli kuusikerroksisten talojen rakentamisen Rovaniemen keskustaan.

Myös Valionrannan tontin kohtalo on odottanut pitkään ratkaisua. Sen tulevaisuus jakaa ehdokkaita. 62 prosenttia ehdokkaista ei haluaisi kaavoittaa entisen meijerin tonttia asuntokäyttöön. Kolmannes ehdokkaista taas kannattaa Kemijoen rannalla olevan tontin kaavoittamista asunnoille.

Kaupunginjohtaja määräaikaiseksi

Seuraava kaupunginvaltuusto on todennäköisesti päättämässä seuraavan kaupunginjohtajan virasta. Esko Lotvonen ja edeltäjänsä Mauri Gardin on valittu toistaiseksi voimassa olevaan virkaan. Heidän jälkeensä tulevalla kaupunginjohtajalla virka voi hyvinkin olla määräaikainen, sillä lähes 74 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista valitsisi seuraavan kaupunginjohtajan määräaikaiseksi.

Ehdokkaiden näkemykset jakautuvat myös siitä, pitäisikö kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä muuttaa päätoimiseksi. Tätä vastustaa 50 prosenttia, kannattaa 40 prosenttia ja kymmenen prosenttia ei osaa vastata.

75 prosenttia Rovaniemen kuntavaaliehdokkaista eli 247 ehdokasta vastasi Ylen vaalikoneen kysymyksiin.

Näissä kuntavaaleissa Rovaniemelle valitaan 59 kaupunginvaltuutettua, jotka aloittavat ensi vuoden alussa. Rovaniemien yhdistymisestä lähtien eli vuodesta 2006 valtuutettuja on ollut peräti 75. Istuvista valtuutetuista 22 ei ole enää ehdolla.