Pelko taiteen aluetoimipisteiden karsimisesta elää yhä

Alueellisten taidetoimikuntien toimipaikkojen säilyminen nykyisellään epäilyttää oppositiota. Eduskunta on hyväksynyt taidehallinnon uudistamista koskevan lain sisällön. Lakiin ei tullut sitovaa kirjausta toimipaikkojen määrästä.

kulttuuri

Lakiesityksen täysistuntokäsittely sujui torstai-iltana epäluuloisissa tunnelmissa. Keskusta ja perussuomalaiset eivät luota siihen, että eduskunnan evästykset toimipisteiden määrästä toteutuvat. Oppositio pelkää, että Helsinkiin sijoittuva Taiteen edistämiskeskus hakee tarvittaessa säästöjä nimenomaan alueilta.

Aluetoimipisteiden määrästä ja sijaintipaikoista päättäminen jää Taiteen edistämiskeskuksen tehtäväksi. Etenkin sivutoimipisteiden kohtalo huolestuttaa oppostion kansanedustajia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kaavaili osana hallintouudistusta alueellisten toimipisteiden lakkauttamista Hämeenlinnasta, Kouvolasta, Mikkelistä ja Joensuusta. Eduskunnan sivistysvaliokunta kuitenkin piti nykyistä 13 toimipisteen määrää toimivana.

Valtaa pois maakunnista

Sivistysvaliokunta muokkasi hallinnontouudistusta koskevaa lakiesitystä eduskuntakäsittelyn aikana osin uusiksi, mutta tämä ei riitä oppostiolle. Keskusta ja perusuomalaiset aikovat esittää lain hylkäämistä sillä uudistuksen koetaan vievän päätös- ja vaikutusvaltaa pois maakunnista. Laki on tarkoitus hyväksyä lopullisesti marraskuussa.

Oppositiota närästää muun muassa se, että päätökset läänintaiteilijoista, heidän toimialastaan ja tehtävistään tekee jatkossa Taiteen edistämiskeskus. Taidetoimikunnat saavat jatkossakin päättää yksittäisten taiteilijoiden apurahoista mutta yhteisöjen vuosittaisista avustuksista päättää Taiteen edistämiskeskus.

Alueellisten taidetoimikuntien määrää hallintouudistus ei vähennä. Nykyiset 13 alueellista taidetoimikuntaa säilyvät eikä niiden toimialueisiin tule muutoksia. Myös hallintohenkilöstön määrä pysyy ennallaan. Luottamushenkilöstä koostuvien taidetoimikuntien nimittäminen kuitenkin siirtyy pois maakuntien liitoilta.