1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kuntavaalit 2012

Kiistaa veroista ja hallinnon keventämisestä

Pitäisikö Rovaniemen kaupungin työntekijöitä vähentää? Tulisiko verotusta kiristää? Entä pitääkö kaupungin hallinto myllätä uuteen uskoon? Nämä nousivat suurimmiksi kiistan aiheiksi Yle Lapin kuntakiertueella Rovaniemellä perjantaina.

Kuvassa vasemmalta: Sakari Trög (kesk.), Matti Torvinen (ps.), Sari Hänninen (vihr.), Maarit Airaksinen (kok.), Mikko Rapo (sd.) ja Esko-Juhani Tennilä (vas.). Kuva: Tanja Männistö / Yle

Rovaniemen kaupungin taloustilanteen huonontuminen nousi odotetusti pääpuheenaiheeksi. Kaupungin rahat uhkaavat loppua kesken ja edessä on raju veronkorotus ensi vuodesta lähtien.

Kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Sakari Trög puolustaa veronkorotuksia ja muistuttaa, että talouden huonontuminen ei johdu kaupungin toiminnasta, vaan syy on ulkopuolella.

– Esimerkiksi erikoissairaanhoidon menot nousevat 15 miljoonaa euroa, lomapalkkavarauskirjauksen muutos vie 4,5 miljoonaa euroa ja valtiovalta antaa ylimääräisiä lakeja muttei yhtään euroa lisää.

Kokoomuksen Maarit Airaksinen oli toista mieltä.

– En rakasta veroja. Ei voi missään nimessä katsoa, että velvoitteet tulevat pelkästään ulkoa. Pitää katsoa rakenteita kriittisesti myös sisältä päin.

Liian vähän väkeä?

Monien kadunmiehen mielestä Rovaniemien yhdistyminen aiheutti kaksinkertaisen miehityksen kaupungin organisaatioon. Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilän mielestä yleinen käsitys ei pidä paikkaansa.

– Meillä on liian vähän väkeä vanhustenpalveluissa ja terveyskeskuksessa. Erikoissairaanhoidon menot kasvavat, kun oma terveyskeskuksemme ei ole tarpeeksi tehokas. Veroja pitää kerätä sen verran että palvelut toimivat.

SDP:n Harri Rapo oli Tennilän kanssa samoilla linjoilla ja lisäsi, että kaupungin olisi otettava myös lisää lainaa. Vihreiden Sari Hänninen toivoi kaupungin henkilöstöorganisaation uudistuksesta löytyvän säästöjä, jotka paikkaisivat taloutta.

Perussuomalaisten Matti Torvinen on sitä mieltä, että Rovaniemen kaupungin organisaatio on paisunut kuntaliitoksen jälkeen.

– Meidän näkemyksen mukaan suorittavalla puolella Rovaniemellä on liian vähän väkeä ja on syntynyt sellainen kuva, että hallinto on paisunut. Kansan suussa on tällainen tuntemus, että suuret puolueet eli vasemmistoliitto, kokoomus kuin keskustakin ovat paisuttaneet organisaatiota sijoittamalla omia poikiaan ja tyttöjään niille kunniakkaille paikoille ja ikään kuin kaksoismiehittäneet hallinnon.

Torvinen kehui kokoomuksen tehneen hyvän aloitteen, kun se ajaa kaupungin hallintomallin eli sopimusohjausjärjestelmän totaalista remontointia.

Läksiäiset joka kolmas päivä

Trögin mukaan kaupungin hallintoa on pyritty koko ajan tarkastelemaan kriittisesti.

– Meiltä jää eläkkeelle 120 ihmistä vuosittain, melkein joka kolmas päivä on kaupungintalolla läksiäiset. Jokainen vapautuvat tehtävä katsotaan tarkkaan, että tarvitseeko tilalle palkata uutta työntekijää. Palvelutarve Rovaniemessä kasvaa koko ajan, väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu koko ajan.

Trög muistuttaa, että Rovaniemellä on edessä vaikeat ajat.

– Valtio aikoo supistaa valtionosuuksia. Rovaniemellä se merkitsee neljän seuraavan vuoden aikana 38 miljoonan euron menetystä. Veroprosenteiksi muutettuna se tarkoittaa melkein viisi prosenttia. Hallintoa on silti kevennettävä ja tekeviä käsiä on oltava tarpeeksi.

Tennilän mukaan vain pieni osa Rovaniemen kaupungin työntekijöistä on hallinnossa, josta moni ehdokas haluaisi vähentää väkeä.

– Rovaniemen kaupungilla on rapiat 3000 ihmistä töissä, joista 2000 on opetustehtävissä ja noin tuhat sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hallinnossa on muutama sata ihmistä ja niissäkin on vaikea vetää rajaa siihen, mikä on hallintoa ja mikä ei. Onko esimerkiksi se että asuntotoimistossa tehdään kaavoja ja annetaan rakennuslupia hallintoa vai tavallista työtä.

Torvinen haastoi Tennilän

Torvinen haastoi useaan kertaan Vasemmistoliiton Tennilän suorassa radiolähetyksessä.

– Esko-Juhani pyrkii ajan ja puolueen tyyliin perussuomalaiset nonsoleeraamaan eli väittää meidän toimivan populistisesti. Vasemmistoliitto on hallinnon ja rakenteiden säilyttämisen kannalla, meidän lähtökohta on se, että hallinto täytyy uudistaa. Se ei tarkoita niitä muutamaa sataa työntekijää, vaan kysymys on siitä, että sinunkin on Esko tarkasteltava yhteiskuntaa ja Rovaniemenä kokonaisvaltaisesti. Ei niin, että mennään vanhoihin poteroihin ja sanotaan että veroa lisää, työntekijöitä lisää.

Tennilä halusi tietää, mitä perussuomalaisten puhe rakenteiden uudistamisesta tarkoittaa.

– Tarkoittaako se sitä, että yksityistetään maksimaalisesti. Sehän on niitä rakennepuheita joita kokoomus on pitänyt. Me lähdemme siitä, että kaupungilla pitää olla hyvät, laadukkaat palvelut, koska ne ovat pienille ja keskituloisille tärkeitä. Ei siellä ole säästämisen varaa, jota kuvaa te luotte.

Torvisen mukaan kaupunki voisi kaksinkertaistaa ulkopuolisilta ostettavien palvelujen määrän nykyisestä kymmenestä prosentista 20 prosenttiin.

– Minä en ole kertaakaan sanonut, että suuret veroparatiisiyhtiöt olisivat ne, jotka muuttaisivat tilanteen, mutta pienet ja keskisuuret yritykset voivat tarjota jotain sellaista. Niiden on pitää olla paikallisia. Ei osteta siltä joka tekee halvimmalla, vaan siltä, joka on paikallinen ja käyttää paikallista työvoimaa.

Sopimusohjauksesta erimielisyyttä

Rovaniemen kaupungin hallintomallia, sopimusohjausjärjestelmää, on moitittu monimutkaiseksi. Peräti 80 prosenttia Ylen kuntavaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista haluaisi purkaa koko mallin.

Trög, Hänninen ja Rapo kuitenkin puolustivat sopimusohjausjärjestelmää, vaikkakin myönsivät sen olevan monille kuntalaisille vaikeaselkoinen systeemi. Heidän mielestään siinä toki on kehittämisen varaa.

- Järjestelmän ansiosta tiedetään, miten kulut kohdentuvat. Kaikkein tärkeintä on se, että palvelut toimii. Järjestelmä on vain apparaatti, jota kautta palveluita järjestetään. Jos joku keksii paremman järjestelmän, niin mikäs siinä, aletaan kehittää sitä, Trög sanoo.

– Ennen oli tällainen menojohtaminen, että annettiin rahat, jotka sitten yritettiin kuluttaa. Se ei ole enää tätä päivää, vaan kyllä kuntalaisilta kerättyjen eurojen kohdentuminen pitää näkyä, Trög puolusteli.

Mikä on Kokoomuksen vaihtoehto?

Keskustan nokkamies halusi kuulla, mitä Kokoomus tarjoaa nykymallin vaihtoehdoksi.

Kokoomuksen Airaksiselta ei tullut selkeää vastausta. Hän kertoi haluavansa hallintomalliin lisää läpinäkyvyyttä. Hän myös selkeyttäisi palvelujen tilaajan ja tuottajan roolia nykyisestä, koska ne ovat välillä menneet sekaisin. Hänkään ei kuitenkaan romuttaisi sopimusohjausjärjestelmää, vaikka se onkin Rovaniemen kokoomuksen keskeinen vaaliteema.

Tenniläkin myöntää, että järjestelmä on sekava.

– Sopimusohjausjärjestelmän selittäminen on vaikeampaa kuin Einsteinin suhteellisuusteorian suomentaminen. Jos uudistusten tielle mennään, Vasemmistoliitto nostaa pöytään vanhan lautakuntamallin. Siinä lautakunta oli sekä tilaaja että tuottaja. Se voi tilata palveluja myös ulkopuolelta.

Torvisen mielestä kaupungin hallintoa olisi pitänyt pistää uusiksi jo aiemmin.

– Te olette viisi vuotta saaneet käyttää valtaa ettekä ole kyenneet varmistelemaan sitä että systeemi muuttuisi. Nyt kun kaikki on sylissä, rupeatte höpöttämään sellaisia asioita, jotka olisi pitänyt tehdä jo monta vuotta sitten. Täällä on ollut Keskustalla täydellinen ylivalta ja Kokoomus on juossut rinnalla. Miksi ette hankkineet konsulttia tai työryhmää tekemään tätä työtä jo ennakkoon, perussuomalaisten ehdokas tivasi.

Turhaa synkistelyä?

Tennilän mielestä Rovaniemen kaupungin tilanne ei ole niin synkkä kuin Torvinen väittää.

– Eikö perussuomalaisia kiinnosta se, että olemme saaneet viisi uutta aluelautakuntaa kylien turvaksi perustettua, opiskelijoille on saatu alennuslippuja ja eläkeläisille Potkurinsa. Rovaniemellä on kuitenkin 3200 yritystä ja tänä vuonna niitä on perustettu jo 320.

Rovaniemen kaupungin edellisvuosien ylijäämien ansiosta kuluvan vuoden tappiot saadaan katettua nipin napin. Mutta millä Rovaniemen talous saadaan nousuun?

Tennilä panostaisi oman terveyskeskukseen ja lisäisi väkeä vanhustenhoitoon, jotta erikoissairaanhoidon kulut pienenisivät. Rapo oli samaa mieltä.

Hänninen puolestaan myisi kaupungin omistamia kiinteistöjä, joita on hänen muistinsa mukaan jopa neljäkymmentä. Torvinen kannatti ajatusta.

Airaksisen mielestä verojen korottaminen maksimiin ei ole oikea tapa laittaa taloutta kuntoon. Hän haluaisi kaupunginjohtajan puuttuvan kalliiseen erikoissairaanhoitoon, koska Rovaniemi on Lapin sairaanhoitopiirin suurin omistaja. Hän myös uudistaisi kaupungin organisaatiota ja laittaisi vauhtia päätöksentekoon. Airaksisen mielestä paikallisia yrityksiä pitäisi saada nykyistä enemmän mukaan kaupungin hankintoihin, vaikka hankintoja pilkkomalla.