Tutkija: Kuntaliitos romuttaa äänestysaktiivisuuden

Äänestysinto nousi kapinakunnissa, monissa liitoskunnissa se romahti. Tutkija Jenni Airaksinen varoittaa rakentelemasta suurempia kuntia entisillä järjestelmillä.

Kuntavaalit 2012
Jenni Airaksinen
Jan Hynnä/Yle

Suomessa on kipuiltu jo pitkään kansalaisten vähäisen kuntavaali-innon takia. Sunnuntaina vain 58,2 pronsenttia äänioikeutetuista vaivautui äänestämään, mikä on pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Kunta-asiantuntija löytää montakin syytä äänestysinnon laskuun. Kunnan koko on merkittävä tekijä, arvioi hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

- Vuoden 2008 vaalien jälkeen teimme selvityksen äänestysprosenteista ja siinä oli negatiivinen korrelaatio väkiluvun ja äänestysprosentin välillä. Se tarkoittaa sitä, että mitä enemmän on ihmisiä sitä pienempi on äänestysprosentti. Äänestysinto näyttää heikentyvän noin 20 000 asukkaan kohdalla.

Liitoskunnissa aktiivisuus romahti

Tutkija Jenni Airaksinen varoittaa rakentelemasta suurempia kuntia entisillä järjestelmillä. Hän on tutkinut erityisesti kuntaliitoskuntia, kuten Saloa, Jyväskylää, Joensuuta ja Kouvolaa. Kaikissa niissä äänestysaktiivisuuden tipahtaminen oli kuntavaaleissa huimaa.

- Varsinkin Kouvolassa ja Salossa, jossa vuonna 2008 äänestysprosentti oli keskiarvon yläpuolella, ollaan nyt selkeästi keskiarvon alapuolella. Se minusta kertoo paljon.

Kaupungeissa kehitys kulkee omaan suuntaansa.

- Jos me ajatellaan, että kunta hoitaa paikallisyhteisön demokratiatehtävää, pitäisi niiden kuntien olla paikallisyhteisön kokoisia.

Kapinakunnissa käytiin uurnilla

Kaikissa kunnissa äänesatysaktiivisuus ei suinkaan ollut laskussa sanoo hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen.

- Kuntia, joissa äänestysprosentti on noussut, ovat Liminka, Rääkkylä, Valtimo, Kauniainen ja Hattula. Kaikki ne ovat lähinnä tällaisia kapinakuntia, jotka selkeästi ovat tehneet jotakin itsenäisyytensä eteen ja liputtavat voimallisesti sen puolesta, että he haluavat itse tehdä ratkaisunsa. Ja se resonoi sitten ihmisissä ja siinä, että he menevät uurnille.

Mukavuudenhalua ja epäselviä viestejä

Äänestysinnon notkahdukseen vaikuttavat myös muunlaiset tekijät, arvioi Jenni Airaksinen.

- Osasyyllinen on se, että me voimme melko hyvin. Tiedän paljon hyväosaisia, hyvin voivia ihmisiä, jotka eivät äänestä sen takia, koska he eivät tarvitse mitään muutosta.

Airaksisen mukaan toiset eivät äänestä sen takia, että se on vaivalloista.

- Meillä on takapajuiset äänestyskäytännöt. Me olemme muka e-sitä ja e-tätä, mutta sitten meillä ei e-demokratia ole missään roolissa tässä yhteiskunnassa. Sähköinen äänestäminen saattaisi auttaa. Varsinkin niillä ihmisillä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa jatkuvasti, voisi mobiililaitteella äänestäminen helpottaa.

Puoluevaali vääristää aiheet

Tohtori Jenni Airaksinen arvioi, että kuntavaalien muuttuminen puoluevaaliksi vie keskustelua harhaan. Silloin helposti ryhdytään keskustelemaan asioista, jotka eivät paikallistasolla ole niin tärkeitä. Se taas johtaa siihen, ettei ihmisiä lakkaa kiinnostamasta.

- On tavallaan kaksi keskustelun tasoa. Joko on se tunneli tai ei-tunnelia tai sitten eurokriisi tai vanhustenhuollon mitoitus. Vanhustenhuollon mitoitus esimerkiksi kertoo kunta-valtio -suhteesta. Tunneli tai ei-tunnelia on paikallinen kysymys, mutta jossain kohtaa se lakkaa olemasta kiinnostava.

Erityisesti paikallistason keskustelua olisi Airaksisen mielestä pitänyt olla lisää.

- Ihmiset saavat hoitaa heidän lähellään olevia asioita, saavat vaikuttaa nimenomaan siihen hyvinvointiin, jonka he paikallisesti kokevat. Sen takia pitäisi keskustella paikallisesti turvallisuudesta, paikallisista ympäristöasioista, puistoista, keskustan kehittämisestä.

Airaksinen haluaa puhkaista kuplan, että neljän vuoden välein valtuutetuille annetaan avoin valtakirja, millä valtuutetut sitten tekevät omia ratkaisujaan.

- Yhtäältä hylätään heidät sinne valtuustoihin, ei enää anneta mitään impulsseja. Toisaalta he hylkäävät meidät. Sitten he ryhtyvät hoitamaan sitä hommaa miten haluavat, kysymättä enää meiltä. Vuorovaikutusta pitäisi lisätä ja ihmisille tietoisuus, että he ovat resurssi kaupungille.